Erikoisia nuo Jovainin kommentit. ”Väitettyä hintaeroa ei ole muodostunut tasaikäisen hyväksi, mutta myöskään puukauppaa poimintahakkuista ei ole käyty.” En kyllä ymmärrä mitä tuo tarkoittaa. Voiko joku suomentaa?

”jaksottaisessa yksittäinen puu on hakkuukypsä 60 vuodessa. Jk:ssa 100-120 vuodessa”  Näin sanoo varmana  metsäguru ja  pyytää vastausta.

— Tuohon vastasin jo siellä Mikolle kommentissa. Toistan ;” eri-ikäismetsän taloudellinen etu syntyy sahattukin hinnan erosta propsipuun hintaan ja jk:n nopeasta sahapuun myyntirytmistä 8 – 15 vuotta jolla vältetään aukkohakkuusta muodostunut 30 – 40 vuoden taimikko vaiheen tappiollinen jakso”.

—  On noin hyvinkin ja melko varmaa mahdollista,   että vielä  100 vuoden kuluttua myydään kahdeksatta kertaa  jk metsästä   tukkia. Mutta, mutta  siitä jaksottaisenalasta ei silloin ole tukkipuita  myyntiin koska tamppaus on jälleen   kiivaimmillaan  ja ootellaan, haikaillaan mistä saa myyntituloja  jo toista kertaa 100 vuodessa on 35 vuotinen  nälkäkausimenossa. Koko suku on kärsinyt menneisyyden erehdyksestä 70 vuoden  tappionkierrettä yhteensä.    Suorittavalla on jonkinmoista ennustajan  halua, ja on normaalia, että he eivät numeroista ja faktoista  perusta, hänellä on kuitenkin hyvä alku profetiaan.

No…avautuihan se toinenkin trolli.(En viittaa tässä tapausessa Anneliin?)

Jovainin ja Perkon kirjoitukset ovat olleet koko ajan vähän sellaisia, kuin joku kehittelisi tekoälyllä toimivaa keskustelurobottia, ja testaa sen toimintaa täällä palstalla. Näyttäisi siltä, että vielä olisi anottava ainakin parit apurahat projektin loppuunsaattamiseksi.

Laura Aallon tuore tutkimus kertoo, että  yli 40 k€  muita tuloja hankkivista  30 %  eivät  ole kiinnostuneet  puun myyntihinnoista. Toinen juttu tutkimusta ; ”Osalla metsänomistajista kannattavuuden arviointia ja seurantaa rajoittavat nimenomaan
kannattavuusmittareiden monimutkaisuus, riittämättömät tietotaidot tai muut metsänomistajanresurssit. Koska metsätaloudessa kannattavuuden arviointi on hankalampaa kuin tavallisessa yrityksessä johtuen metsän pitkästä kiertoajasta, metsänomistajan tulee ymmärtää hyvin metsätalouden erityisyys taloudellisen kokonaiskuvan hahmottamiseksi (Hyder ym., 1999). Toisaalta pitää ottaa huomioon, että metsänomistuksen erilaiset tavoitteet vaikuttavat siihen, miten ja millä mittareilla metsänomistajan on tarpeen seurata toimintaansa ja metsätaloutensa kannattavuutta” .   —  Tälläkin  palstalla  olen tuota havainnut.

—Makarovin  tilakauppojen menestystarina ( jätän sanomatta keplottelu ja huijaus, kävivät mielessäni),  niin ne eivät ihan läheisesti kuulu metsänkäyttötapoihin ja tuottavuuden vertailuun.