Puukin mieltä kalvavat pelot metsäntuhosta ovat toteutuessaan itseaiheutettuja eikä ne liity luonnolliseen eri-ikäisen metsän  käyttöön.   Toiminta ratkaisee ettei seurauksia synny niin ongelmia ei  tule.  Hyvä metsä on syiden ja seurausten ulkopuolella.  ( toistan kuin Kalevalassa)

Mikään ”Mooses” ei  käske  käyttämään hidaskasvuisia taimia  tai   jäämään pelkkään  riukutuotantoon eikä myymän alihintaan  yhtään lastua.

On ne riskit jk:ssa aina isommat kun isoja puita poistetaan ja pienempiä jää, joissa ei ole juuristo niin kehittynyt ja ovat lumituhoillekkin alttimpia kun ovat honteloita. Sen näkee omissa metsissä ihan normi harvennuksissa joissa poistetaan monesti joitakin isompia puita. Jonkun pikku myräkän jälkeen menet niin huomaat että on tuuli kaatanut juuri siitä kohdasta puita vaikka runkoluvut ovat ihan normaalit. Ei se sen kummempaa ole En ymmärrä Perkoa miksi esim. Näin loogista asiaa ei voi myöntää kun sehän nyt on päivänselvä. Eikä ole väliä onko jkn kannattaja vai ei

Jos Perko osaat niin kerro miten riskit vältetään.

Ja se on niinkin että parempi hinta jaksollisen päätehakkuulta kuluu kyllä myöhemmin hoitotöihin eikä aina riitäkkään. Tietenkin on niitä jotka ei laske omalle työlle hintaa ja vielä vähempi vieraan työlle ja ajattelevat tukien korvaavan hoitotyöt, jotka päätelmät eivät ole todellisuutta jos työllä meinataan elää.

Tottakai ne on Puutuomas samat riskit  jaksollisessakin mutta kyse onkin kummassa metsänhoito menetelmässä on suurempi riski niiden realisoitua. Silloin kun asiat tehdään oikein jaksollisessa esim. uudistamisessa niin riskit on aika pienet. Omillakin tiluksille joissa uudistamiset on oikein tehty ne ovat onnistuneet näin äkkiä arvioiden liki 100%. Yhden hehtaarin ovat myyrät syöneet vaikka olen satoja hehtaareja uudistanut. Toki hirvistä on ollut riesaa mutta en nyt hirvi tuhoja laske uudistamisen epäonnistumiseksi. Syö ne hirvet jk:n taimia jos mäntyä tai koivua on,  ei ne nekään ole niiltä turvassa.