› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,941 - 8,950 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 894 895 896 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 10.1.2024, 11:13

    Luontainen uudistaminen reunametsästä tai siemenpuiden avulla on ihan laillinen menetelmä. Jos asiaa haluaa varmistaa, käyttää apuna kylvöä tai istutusta. Muokkaus on tarpeen aina ellei istuta.

    Nostokoukku 10.1.2024, 11:47

    Muokkaus on aina tarpeen, etenkin jos istuttaa.

    A.Jalkanen 10.1.2024, 11:57

    Poikkeuksia muokkaukseen: ohitkunttaiset karut mäntykankaat, erittäin kiviset maat ja pienet uudistusalat jonne ei kannata konetta viedä.

    Metsuri motokuski 10.1.2024, 13:08

    Jos muokkaa , istuttaa ja/tai kylvää. Mitä jk:ta se on ?

    R.Ranta 10.1.2024, 15:09

    Emme tunne tulevaisuutta kymmenien vuosien päähän. Siksi ei ole perusteltua ottaa vahvoja ehdottomia kantoja. Olisin onnellinen mies,  jos tietäisin varmuudella, kuinka minun olisi viisasta toimia esim. metsieni kanssa lapsenlasteni näkökulmasta.  Kuten olen aiemminkin todennut, olemme kovin metsätaloudessa riippuvaisia siitä, mitä vientimaissa asiasta ajatellaan. Ylä-Lapin metsien puunostosta kieltäytyminen mainehaitan vuoksi kertoo juuri tästä markkinoiden voimasta.

    Timppa 10.1.2024, 17:17

    Poikkeuksia muokkaukseen: ohitkunttaiset karut mäntykankaat, erittäin kiviset maat ja pienet uudistusalat jonne ei kannata konetta viedä.

    Pieniä ja kivisiä muokkaamattomia kuvioita on tullut istutettua ja kyllä niillä metsä kasvaa.  Laikutuksen ja muokkaamattomuuden ero taimen kasvussa ei ole suuri.  Eduksi olisi istuttaa taimet mahdollisuuksien mukaan kantojen viereen.  Siinä maa on usein kuohkeampaa ja ravinteikkaampaa.  Muokkaamattomassa maassa vesottuminen on selvästi vähäisempää kuin muokatussa.

    Mätästys sen sijaan parantaa merkittävästi taimen kasvua.

    Jovain 10.1.2024, 22:24

    Ei ole tullut toimittua lain suositusten mukaan. Lain tulkinta onkin vähän erikoinen, suositellaan avaamaan neitseellistä (uusiutumatonta) metsää. Mihin se sitten perustuukin, onko edelleen tarve pitää jk paitsiossa. Järjestetäänkö logistiikaalle helppoa, eivät ole taimistot ja nuoret metsät haittoina. Ennen aikaan, vielä joskus 70-80 luvulla, ennen metsänhoidon eriyttämistä, kaikki luontaisen metsänhoidon elementit olivat käytössä, riippumatta hoitotavasta ja sopivat samaan metsään.

    Makarov 11.1.2024, 09:35

    Tuolla olikin hyvä linkki tuolla monimuotoisuus ketjussa jossa tuli esille että jatkuvan kasvatuksen kenttä kokeita oli vääristelty jotta ne olisi saatu näyttämään paremmaksi.

    Oma huomio jk:sta on kun elää metsästä  että jaksollinen on pääsääntöisesti kannattavin metsänhoito menetelmä.  Kun taas jk:lle soveltuvia kohteita on vähän (minullakin n.20ha) ja sen toteuttaminen vaatii erillaista ammattitaitoa mitä jaksollinen. Riskit ovat myös jaksollisen verrattuna huomattavasti suuremmat, aina taimettumisesta, tuulituhoista, korjuu vaurioista, korjuun ajankohdasta, hakkaajan ammattitaidosta, ja puun huonommasta hinnasta alkaen.

    Makarov 11.1.2024, 09:58

    Jovainille sen verran että vielä 70-80 luvulla oli paljon isäntiä jotka itse sahasivat pieniä ja jotkut isompiakin määriä hankintana puuta. Ajoivat puut sitten jollakin pikku traktorilla tien varteen. Kuviot oli pitkälti pieni alaisia jolla ei ollut väliä kun pystyi niitä itse tekemään,. Teko kelinkin pystyi valitsemaan että ei mennyt liian kovalla pakkasella sinne missä luontaista tainta oli. Paljon moottorisahalla sahanneena tiedän että taimia pystyy aivan erillailla suojelemaan saha hakkuulla. Puun voi kaataa aina haluamaansa suuntaan eikä sitä tarvi vetää oksineen niin kuin motot joutuu tekemään. Tuossa omilla jk kohteilla mietin että kun itse sahaisi niin saisi kyllä hyvän  kun taimia joutuu nyt varomaan aivan erillailla kun n.10 vuotta sitten tehdyn hakkuun aikana.

    Puuki 11.1.2024, 11:04

    <p>Yksi jk:n haittapuolista on jäävän puuston vahingoittumisherkkyys motohakkuulla.  Muita mm. juurilahon leviämisvaara, puuston yksipuolistuminen, heikko kantohinta, pieni kertymä/ha, taimettumisen hitaus/puuttuminen, tuulituhoherkkyys jne.</p><p>Perko tuolla toisaalla jatkaa jk-propagandan viljelyään.  Tasaikäisen metsän hitaan ainespuun kasvun ajan kompensoi parempi kantohinta jo uudistamisvaiheessa.  Jk:n usein toistuvien harsintakertojen jälkeisten hitaamman kok.kasvun aikoja ei kompensoi mikään.  Yleensä siihen ei riitä hyvä arvokasvu jota tavoitellaan koska korkeat korjuukulut vie tuoton suhteessa tasaikäiseen kasvatukseen. </p>

Esillä 10 vastausta, 8,941 - 8,950 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 894 895 896 … 1 278 1 279 1 280