› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,881 - 8,890 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 888 889 890 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 8.1.2024, 06:40

    Mitä olen vastaavia savotoita tänä päivänä nähnyt, niin hieman hymyilyttää joidenkin tuskailut harvennusmetsien leveistä ajourista…

    Jovain 8.1.2024, 07:59

    Nykyisellä ja edelleen kehittyvällä kalustolla ei pidäkään alistua siihen, että metsiä lahmataan. Se oli ongelma jo hevosaikana, jo siihen aikaan oli tahtotila, että pitäisi pystyä parempaan. Nykyinen teknologia ja logistiikka siihen kyllä pystyvät.

    Gla 8.1.2024, 08:12

    Itselläni on tullut leveät ajourat kaksi kertaa. Toinen tasarakenteisen männikön harvennus suolla, joka jäätyi edes jotenkin korjuukelpoiseen kuntoon. Siellä yksi ura oli tehty n. 7 m leveäksi, ilmeisesti eivät uskaltaneet ajaa samaa uraa moneen kertaan. Toinen oli märkä savimaa, jossa korjuu viivästyi parilla viikolla ja kelit alkoi lämmetä, eivät olleet koko talvena hyviä eli veitsi kurkulla mentiin.

    Kummassakaan kohteessa leveäksi karannut ura ei ollut kovin pitkä, 100-200 m osuus koko leimikosta. Ruma näky maastossa, muttei vahinkona mikään erityisen suuri.

    Jos Visakallo on nähnyt jossain erirakenteisessa kohteessa leveät urat, syitä voi olla monia.

     

    reservuaari-indeksi 8.1.2024, 09:11

    Voisi olla hyvä kohta seuraavalle arvauskilpailulle.?
    Hanna

    A.Jalkanen 8.1.2024, 10:21

    Yhdessä Markku Remeksen videossa oltiin taimikossa jossa oli koivua ylispuuna ja kuusta alla. Siinä sanottiin että paras tulos saataisiin jos metsuri kaataisi ylispuut ja myös karsii latvat, eli moto siirtäisi ja katkoisi pelkät rungot. Tällöin on suuri todennäköisyys että kuuset säästyvät.

    Huom. Tämä sama taimien vaurioriski on mahdollinen myös jatkuvan kasvatuksen hakkuissa ja heikentää niissäkin kokonaistaloudellisuutta verrattuna jaksolliseen.

    Tuo mitä Gla kertoo edellä 6:40 kannattaa huomioida: mikä on koivun kantohinnan alenema ylispuuhakkuuna verrattuna avohakkuuseen; mikä on ajansäästön arvo kuusikossa kun taimikko on valmiina; ja mikä on todennäköisyys että kuusen taimet säilyvät ehjinä. Aika monta muuttujaa eikä lopputulos ole itsestään selvä kummin päin kannattaa tehdä.

    Makarov 8.1.2024, 10:29

    Kyllä minä ajattelin mielenkiinnon vuoksi siinä omalla kohteella kokeilla istutusta koivikon alle. Tietysti osaan sahaa itse käyttää ja moottorisahalla olen kuvion harventanut. Eihän sitä Tietysti tiedä miten terveyttä riittää tulevaisuudessa kun nytkin on ollut noita niskavaivoja. Mutta siinä se kokemus karttuu kun uutta kokeilee.

    Timppa 8.1.2024, 10:41

    Meillä koivikot ovat samalla osa maisemaa.  Siksi niitä uudistetaan vaiheittain edelleen koivikoiksi.  Toinen syy on maapohjan rehevyys, jolloin koivu on helpompi uudistaa kuin kuusi.

    Visakallo 8.1.2024, 10:48

    Jos mennään tuohon Orfeuksen tapaukseen, siinä olisi kahdenkymmenen vuoden kuluttua 60-vuotiaan järeän koivikon päätehakkuu, eli sellainen 300 mottia/ha. Siihen aikaan tuskin on Suomessa montaakaan moottorisahamiestä tuota hommaa tekemään etenkään niin, että kuuset siitä edes kohtuudella selviäisivät. Todennäköisesti koko alue joudutaan silloin hakkaamaan aukoksi kuusineen päivineen.

    Olisiko Hannalla kertoa omaa näkemystä tähän asiaan?

    Visakallo 8.1.2024, 11:05

    Minulla on tietysti hakkuisiin omat näkemykseni, kun metsissäni ei yli 40 vuoteen ole puita moottorisahalla kaadettu, mutta jos ihan realisteja ollaan, niin tuskin 20 vuoden kuluttua moottorisahakorjuu ainakaan yleisempää on kuin nytkään.

    Orfeus 8.1.2024, 11:19

    Hyviä näkökohtia kaiken kaikkiaan: A.Jalkasen, Gla:n ja Visakalon näkökulmat 60-vuotista koivikkoa päätehakattaessa ovat erinomaisen huomionarvoisia: korjuun vahingot alla olevalle 20-vuotiaalle kuusikolle ja poistettavan koivutukin hinnan alenema saattavat muodostaa sellaisen tekijän, että koivikko sittenkin kannattanee kasvattaa ilman alle istutettavaa kuusentaimikkoa tässä tapauksessa. Avohakkuun jälkeen paikalle uudelleen istutettava pitkälle jalostettu uusi koivikko kasvaa niin nopeasti, että se tuottanee lopputuloksena saman hyödyn kuin kuusitaimikon istutus koivikon alle minun tapauksessani. Paikka on entistä peltoa naapurin peltojen ympäröimänä lammen ympärillä, mutta JR-koivikkokin lähti siinä nopeasti kasvuun 40 vuotta sitten. Ikävä vaan, että hirvet soivät merkittävästi koivun taimia, haapaa tunki tilalle, nekin hirven ruoaksi, ja MHY:n näkemyksen mukaan myyrät lisäksi pilasivat paljon. Lopputulemana oli, että MHY kävi repimässä myyrän pilaamiksi olettamansa JR:t pois, ennenkuin ehdimme ilmoittaa Metsänjalostussäätiön kannan (että vauriot eivät ole niin suuria, miltä näyttää.) ja istuttivat kiireesti omia hitaammin kasvavia kouvuntaimiaan tilalle. Lopputulos ei näytä aivan parhaalta mahdolliselta koivikolta.

Esillä 10 vastausta, 8,881 - 8,890 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 888 889 890 … 1 278 1 279 1 280