10 vuodessa tulee uusi sukupolvi metsänomistajia markkinoille.

Tuossa yritystoiminnassa toimii vähän samat teesit mitä tässä jk keskustelussa on puitu. Teoriittesella tiedolla ei ole mitään arvoa jos et osaa sitä siirtää käytäntöön. Toki niistä saa sapluunan käytäntöön. Tunnen monia minua fiksumpia ja älykkäämpiä ihmisiä jotka teoriassa tietää asioita vaikka kuin paljon mutta kun ne pitäisi siirtää käytäntöön niin siitä ei tule mitään. Saattaa olla hyvää yritystoimintaa mutta kun keskitytään jatkuvasti vääriin asioihin niin eihän siitä mitään tule. Vähän kun täällä, keskitytään siihen yhteen hehtaariin eikä hallita kokonaisuutta.

Itse laitan koivikkoon kuusia vain, jos luontaista on tarpeeksi ja istutus täydennystä eli istutettava taimimäärä maltillinen. Lisäksi istutus normaalia harvempaan, 3-4 m ruutuun. Usein luontaiset kuuset kasvaa liian lähellä koivuja, joten raivauksen jälkeen taimimäärä voi olla vaatimaton.

Kiitos tiedosta ja tarkentavista huomioista Makarov, Gla ja Metsäkupsa. Eli, jos oikein ymmärsin, tässä vaiheessa voisin istuttaa tuolle 3 ha:n alueelle harvennetun 40 -v JR-koivikon alle kuusentaimia sinne, missä niitä ei oikeissa paikoissa luontaisesti ole ja parinkymmenen vuoden kuluttua, kun päätehakkuu on edessä, alla kasvaisi jo 20-vuotias kuusentaimikko. Kai se osaava koivunkaataja osaisi ne koivut sielä poimia niin, ettei alla kasvavalle kuusikolle pahempaa vahinkoa tulisi.

Korjuuvauriot on aina riski, pystykaupalla ei ole varmuutta konekuskista.

Omat koivikkoni ovat nuorempia ja niissä on luontaista jo 20 vuotiaana. Jos odottelisin 40 vuotta, silloinhan ensimmäiset kuuset olisivat suuria, eikä täydennyksen idea toimisi. 20 vuotiaasdakin kokoeroa kuusilla on yli 5 m.  Ja jos 40 vuodessa ei luontaista kuusikkoa ole tullut, ei sitä tulekaan. Parasta kasvattaa koivikko päätehakkuuseen ja sitten uusi taimikko. Kaksijaksoisen ylispuiden poistossa kantohinta on alempi kyin päätehakkuussa. Luontaisella taimikolla sen voi kompensoida, muuten homma menee tappiolle.