› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,851 - 8,860 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 885 886 887 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 7.1.2024, 14:43

    — Varttuneen uudistuskypsän metsän muutos eri-ikäismetsäksí .

    ”Suositellun uudistamisajankohdan saavuttanut tasaikäisrakenteinen, latvustoltaan sulkeutunut kuusikko on jatkuvan kasvatuksen kannalta hankala. Kunnollisen alikasvoksen saaminen sinne voi viedä vuosikymmeniä.

    Varttunutta tasaikäistä metsää voidaan lähteä kehittämään jatkuvan kasvatuksen metsäksi luontaisesti uudistushakkuun tai poiminta- ja pienaukkohakkuiden kautta. Tiheässä metsässä voidaan tehdä ensin väljennyshakkuu tämän tueksi. Männiköissä muutos voidaan toteuttaa niin sanotulla ylispuukasvatuksen siemenpuuhakkuilla. Kuusikoissa muutos voidaan toteuttaa suojuspuuhakkuuna, jonka jälkeen suojuspuustoa harvennetaan poimintahakkuin.

    Alkuvaiheessa on hyvin tärkeää huolehtia puuston tuulenkestävyydestä. Kasvamaan jätetään metsikön tuulenkestävimpiä puita, joita ovat pituuteensa nähden paksut puut. Voimakas harvennus, jossa jäljelle jää honteloita pienempiä puita, johtaa suureen tuulituhoriskiin. Tiheää metsää ei pidä hakata kerralla harvaksi. ”   Myrskyjä kestävää metsää ei ole  olemassa!

    </section>

    Jovain 7.1.2024, 14:44

    Mehtäukko: ”No kun niitä vähiäkin taimia olisi varottava, ja jk-hakkuissa on pirun paljon pienirunkoista ja huonolaatuista romua”.  Mehtäukko sen paremmin kuin Puukikaan, eivät ilmeisesti ole nähneet kunnon tuottavia jk metsiä? Haluavat askarrella jaksottaisen metsissä (pusikoissa) ja pitävät niitä jk metsinä. Antakaa niiden metsien olla, niitä metsiä hoidetaan sillä ”pirun keksinnöllä” ja jaksottaisen nuoren metsän hoidon ohjeilla. Uuden lain myötä toki, on havaittu, että nuoriakin metsiä avataan tarpeettomasti lakirajoille.

    mehtäukko 7.1.2024, 15:16

    Esittämälläsi teorialla ilman taimia ja pientä puuta ei synny niitä ”kunnon tuottavia” yhtään mitään.

    On pelleily huipussaan, millä ”taidolla” on taas käynnissä käärmeen pulloon pujottelu.

    mehtäukko 7.1.2024, 15:52

    Mitäs sinä muuta taidatkaan, kuin esitellä omia lääkkeitäsi!

    Puuki 7.1.2024, 15:56

    <p>Ihan tarpeeksi monta jk-metsää on tullut vastaan. Sekä omassa metsässä että vieraiden metsissä.  Viimeksi piti avohakata 3. khl:n metsä aukoksi, kun ”tuleva” kuusikko olikin lahon ja kirjanpainajan saastuttama. Se on suurin ongelma jk-kuusikoissa, tuulituhojen lisäksi, (tutkimusten ja käytännön kokemuksen mukaan ) joista yritetään tehdä jatkuvan kasvatuksen mallilla kasvatusmetsiä. </p><p>Perkoltakin loppuu näemmä asiapohjainen tieto, niin pitää siirtyä henk.koht. naljailuun vähän väliä.  </p>

    Visakallo 7.1.2024, 16:03

    Perko: ”Kuusikoissa muutos voidaan toteuttaa suojuspuuhakkuuna, jonka jälkeen suojuspuustoa harvennetaan poimintahakkuin.”

    Kuinkahan monta kertaa sitä suojuspuustoa voi poimintahakkuin harventaa?

    Perko 7.1.2024, 16:16

    Puolin ja toisin ,  Puukilta palautuu useimmiten älyllistä vipua  johon on  herkullista tarttua.  Enkä  tee sitä  halveksien.  Nuo toisten huussijutut ja ”hevosmiesten ennusteet ”   jätän enimmältä  tekijöidensä iloksi. Ihmettelen miksi  he tähän palstalle tunkee käytetyt pyyhkeensä.

    —  50 vuoden takaa umpeutuneet taimikot ovat aiheuttamassa  seuraaville metsäharrastajille   pohtimista  monta kertaa. — Visan ongelma,  no loppuu harvennuskin varmaan samalla kun puut loppuu.  — Tuo teksti on  Metsäkeskuksen ohjeesta  johon miulla ei ole mitään tekoa.

    Visakallo 7.1.2024, 16:59

    Perko, kysymyksiä tehdessäni perään metsänomistajien omia kokemuksia keskusteltavana olevista aiheita. Valmiit ohjeet ja muut kirjoitukset voin hakea itsekin. Koska Perko olet tehnyt useampia jk-hakkuita, olisi hyvin mielenkiintoista kuulla kokemuksistasi niihin liittyen. Eikö nämä henkilöihin menevät kommentit voitaisi jo vähitellen lopettaa.

    Makarov 7.1.2024, 17:09

    Perkolla ei vain tahdo näitä käytännön esimerkkejä olla ainoastaan teoreettisia neuvoja. Teorialla ei ole paljoa arvoa jos sitä ei pysty käytännössä toteuttamaan.

    Tuossa minun kohteessa tukin hinta oli silloin talvihakkuuna 48€, avohakkuu hinnat olisivat olleet jossakin 55€  nurkilla. Suunnitelman mukaan avohakkuuta suositeltiin -24 vuodelle. Ei se huono vaihtoehto olisi ollut kasvattaa tämän kymmenen vuotta lisäkuutioita ja nyt 80€ huippuhinnoilla lyödä nurin. Luonnon merkkejä kannattaa seurata. Tällä kohteella oli vanhoilla ajourilla taimettumista mikä viittasi luontaiseen taimettumiseen kun taas nämä mitkä nyt hakkuutin jk:n kokeilun jälkeen nurin taimettumista ei urilla ollut eikä taimia näyttänyt tulevan hakkuun jälkeenkään.

    Nuakka 7.1.2024, 17:49

    Jos Arvometsän liikevaihdon kehityksetä voi jotain päätellä, ei jk-ilosanomasta pitkää iloa tullut, ei oikein edes sitä toista tukkisavottaa.

Esillä 10 vastausta, 8,851 - 8,860 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 885 886 887 … 1 278 1 279 1 280