Hyvin otollisessa yksittäiskohteessa se onnistunee 1-2 kertaa jos tuhoriski ei laukea. Jos Kemera näkisit niitä jk-hyväuskoisten harhoissa vaadittujen leimikoiden jälkitiloja maastossa, Konneveden pitkään listaan tulisi jatkoa.

Eihän jk puusta maksettava hinta ole alempi ja korjuun kustannus ole korkeampi. Sen mm. tutkimus (Pukkala) osoittaa.

Tutkimus on tietysti tehty systeemiä kaupittelevan tahon toimesta, joten se siitä.  Oleellista on kuitenkin vain puusta saatava markkinahinta.  Täälläkin on kirjoitettu isoista eroista.  Kerran tuli sellainen itselle vastaan, kun päätehakkuuleimikkoon liitettiin viereisen ranta-alueen ja rakentamattoman tontin poimintahakkuu.  Myytävät puut olivat luokkaa kuution laatumäntyjä.  Ihmettelin kuinka eräs suuri ostaja tarjosi niistä vain normaalin harvennustukin hinnan.  Ostaja kertoi kertoi, että heillä hinnoitellaan kaikki poimintahakkuut harvennushakkuina.  Että on siis maksettava hinta todella pienempi.

Onkohan niin, että Jovain saakin mahdollisista päätehakkuistaan vain harvennushakkuun  hinnan ja on tyytyväinen siihen, että saa poimintahakkuistaan saman kuin päätehakkuusta.  Näin  asiaa tulkitsen.

Systeemien edullisuusjärjestys säilyisi kyllä samana vaikka poimintahakkuusta saisi päätehakkuun hinnan.  Niin paljon paremmin jaksollinen kasvaa.

Näytti kemerattikin kommentoineen valokuviani.

Eikös se ole aika riskipeliä harventaa kuusikkoa yläharvennuksella ? Muutenkin ne alla olevat kuuset ovat huonompi juurisia ja sitten kun tuulikuorma kasvaa niihin niin nurinhan ne menee. MH teki vastaavan kokeilun meidän hirvimailla ja taisivat ainakin kahteen kertaan käydä tuulenkaatoja keräämässä kun vihdoin löivät ne loput aukoksi.

On vähän sama tilanne kuin kuin puukaupassa, on vain yhtä hyvää pystykauppa. Korjuun kustannuksen saa, kun ottaa ulkopuolisen urakoitsijan. Yhtiöt eivät korjuun kustannusta kerro ja eivät myöskään lupaa urakoitsijaa metsänomistajan hankintakaupoille. Mättää, mutta ostavat kuitenkin puuta tienvarresta täyteen hintaan.