Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,821 - 8,830 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Gla

    Tuskin monikaan metsässä tietää, kenen mailla liikutaan. Poikkeuksena ehkä metsästäjät. Minä en tiedä yhdenkään seurakuntani omistaman metsäpalstan sijaintia. Seurakuntien toimintaa arvioidaankin muilla tavoin kuin havainnoilla maastossa. Kun mielikuvat perustuu markkinointiin, se antaa työrauhan jaksollisesta jk-puuhasteluun siirtyville pitkäksi aikaa. Samoin aiheen parissa toimiville konsulteille.

     

    Metsäkupsa

    Melkoista puuta heinää seurakuntien metsien jatkuvan kasvatuksen autuudesta sepusteltu. Jos Herran toinen tuleminen on aivan lähivuosina tapahtuva, niin silloin ratkaisu on paikallaan. Kunnon ihmiset ovat siirtyneet paratiisin puolelle, jolloin maan voi antaa vaikka kanalintujen haltuun. Muutoin päätös kuuluu samaan , kuin Jyväskylän rahattoman kaupungin touhu. Kaikkea joudutaan karsimaan ja maksuja/veroja nostamaan. Itse kun en usko aivan pikaiseen maailman loppuun vielä.

    Jovain

    Mehtäukolla ja monella muulla on harhainen käsitys jatkuvasta kasvatuksesta. Sen puusta maksettavista hinnoista ja korjuun kustannuksista. Eihän jk puusta maksettava hinta ole alempi ja korjuun kustannus ole korkeampi. Sen mm. tutkimus (Pukkala) osoittaa. Jk hakkuut eivät ole sen tyyppisiä hakkuita, joita esim. on ennakkoraivattava tai olisivat runkotilavuudeltaan vähäisiä. Kysymys on yleisesti käytettävästä ”myytistä”, joka ei perustu mihinkään sopimukseen, vaan käytetään jonkin laisena hiljaisena ”sopimuksena” maksettavista hinnoista.

    A.Jalkanen

    Olisi hienoa, jos joku ”rohkelikko” laittaisi tänne näkyviin jiikoo-puukaupoista saamiaan hankinta- ja pystyhintoja.

    Puuston rakenne ja poistuvan rungon järeys ja siten myös kantohinta saattaisi niissä monesti vastata varttuneen puuston yläharvennusta, kuten Puuki aiemmin kertoi. Jäävää puustoa joutuu varomaan samalla lailla jiikoo-hakkuussa ja harvennushakkuussa, joskin jiikoossa pientä kuitukokoista puustoa tulisi olla enemmän jatkuvuuden turvaksi.

    Erirakenteisuudesta ja suhteellisen suuresta avoimuudesta johtuen alue saattaa miellyttää metsäkanalintuja niillä alueilla joilla mustikkavarvustot vallitsevat, ei heinäkasvusto.

    Taiki

    Jovain on omien myytiensä vanki. Kyllä täällä paikallinen Enson ostomies kysyttäessä kertoi, että jk:n ostohinnat ovat kakkosharvennuksen hintoja. Lähes aina keskustelu päättyy siihen.

    mehtäukko

    Jk-kaksosen potaskaa…”Jk hakkuut eivät ole sen tyyppisiä hakkuita, joita esim. on ennakkoraivattava tai olisivat runkotilavuudeltaan vähäisiä. Eli korjuun kustannus olisi korkeampi ja puusta maksettava hinta olisi alempi.”

    No kun niitä vähiäkin taimia olisi varottava, ja jk-hakkuissa on pirun paljon pienirunkoista ja huonolaatuista romua. Sellaistahan sinne on tietysti syntymässäkin siinä 15-20 vuoden kierrossa, kun raivaussahaa ei voi käyttää..! Sinun on turha suoltaa rannalta puppua, sillä niin paljon olen joutunut olemaan moisissa korjuissa mukana.

    Rane

    On olemassa tutkimuksia joissa jk:n hakkuiden saanto ja kannattavuus on todettu ihan hyväksi.Näissä kuitenkin on hakattu/harsittu jaksollisesti kasvatettuja metsiä.Todellisuus on ihan erilainen kun pitää korjata puuta jo valmiiksi harsituista metsistä.Linkin ensimmäisen savotan suunnitteli itse jk-guru ja ensimmäisestä hakkuusta oli olemassa jopa pitkä video joka näyttää poistetun jostain syystä.

    Tuuli riepoi arvoleimikon – Metsälehti (metsalehti.fi)

    mehtäukko

    ”No vituikshan se meni, vaikka odotukset pari vuotta sitten olivatkin korkealla”, kiteytti tilan omistajiin lukeutuva Hannu Koskinen.”

    KeMeRat

    <p>No onhan näitä epäonnistuneita jk-esimerkkejä palstalla esitelty, kuten tuo Konnevesi, sen lisäksi Konnevesi ja sitten vielä Konnevesi </p>

    Rane

    Jep,myös hyvä muistaa että  United Bankersin metsiä hoitava Arvometsä(Kujala ja kumpp.)  siirtyi täällä jaksolliseen alle viiden vuoden jk. kokeilun jälkeen.

Esillä 10 vastausta, 8,821 - 8,830 (kaikkiaan 12,796)