Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,781 - 8,790 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Rane

    ”Minua kun ei  tuo haittaa  sallin rehdin rikkauden ja vaurastumisen”

    Jep,eikun aukon tekoon…

    Makarov

    Minulla on kanssa ihan käytännön  kokemuksia jk:sta joista olen kertonutkin. Eli ei tarvitse perko suivaantua. Omilla mailla ongelma on ollut huono taimettuminen ja tuulenkaadot. Nyt hakkuutin semmosia kuvioita nurin ja uudistan ne istuttamalla kun puunhinta on ollut hyvä. Semmoisilla mailla joilla luonto näyttää merkkejä luontaisesta taimettumisesta sitä voi käyttää. Ne ovat yleensä sekapuustoisia kuvioita ja korpimaita. N.20 ha taitaa niitä minulla tällä hetkellä olla. Niissä pitäisikin tehdä jälleen hakkuita lähivuosina. Nämä karun Mäntymaan luontaiset uudistamiset ovat olleet yleisessä käytössä jo kymmeniä vuosia, niitä en niputtaisi jk:hon vaan ihan normaaliin metsätalouteen. Perkon viesteistä olen saanut sen kuvan että käytännön kokemus on vähäistä ja osaaminen painottuu paremmin teoreettiseen tietoon.

    A.Jalkanen

    Kaivattaisiin jiikoo-metsistä sellaisia tietoja mitä löytyy puukaupan mittaustodistuksista: ajankohta eli vuosi, myyty puumäärä ja yksikköhinta. Muistaakseni Perko annoit vain puiden läpimittoja ja kasvuprosentteja ja totesit että puukauppatietoja et jaa tänne. Jovain pitää myös kynttilänsä visusti vakan alla. Jos menetelmä on niin erinomainen, miksi tietoja pitää pantata?

    Husq165R

    Liipasinherkkä ja veren haistava, päivystävä eliitti.

    A.Jalkanen

    Vilkaisin Arvometsän blogia. Timo Pukkala kirjoittaa näin:

    ”Monissa leimikoissa on mukana sekä harvennuksia että avohakkuita, jolloin metsänomistajan puusta saama hinta on molemmissa sama. Ensiharvennuksessakin metsänomistaja saa puusta saman hinnan kuin avohakkuussa, jos samassa leimikossa on sekä ensiharvennusta että avohakkuuta.”

    Eikö yleensä puukauppatarjouksessa hinnat ole hakkuutapakohtaiset? Ainakin minä sain eri hinnan harvennuskuvioille ja avohakkuukuviolle viimeisimmässä kilpailutuksessa viime vuonna. Jos mukana olisi ollut ensiharvennusta niin sille olisi myös ollut eri hinnat.

    https://arvometsa.fi/viides-jatkuvan-kasvatuksen-hakkuuni/

    Perko

    Myyjäkin voi päättä hinnan, se on niin yksinkertaista tuo myynti strategia.  jos vain aina perrääntyy  heijän hintoihin  niin hyö kyl  viep vaikka ilmaseks’. Rokkaa mukailen.

    A J:lla  Oli kysymyskin;  Lukemalla nuo kommentit niin ei moni viitsis edes lukea eikä lue.  Omat data lukemani ovat aivan riittävät  ja niistä selviää riittävästi ken hieman ymmärtää ko asiaa.   On kommenteissa  moni asettautunut kampailu mielelle ja  ehkä  kateuden kavala kyy  kaikertaa  ajaen  kamppailuun  ehkä hallitsemattomiin tekoihinkin.

    Puuki

    Ei todellakaan ole sama yksikköhinta puulle pystykaupoissa harvennushakkuulla ja avohakkuulla.    Jo yläharvennuksella ja jk-harsinnassa on eroa samantasoisilla leimikoilla hinnoissa. Oman kokemuksen mukaan se ero oli 5 € motilta.  Avohakkuulle ja ensiharvennukselle varsinkin hintaero on huomattava.  Jk:ssa käytetään tavallisesti suunnilleen 2.harvennuksen hintoja.

    Myyjä voi ”päättää” hinnan tietyissä rajoissa. Tai olla sitten myymättä.

    Perko

    Suomen  kuitukäyttäjät maksoi eestiläiselle  myyjälle  propsista yli 100 € m3  , eivät kai myyneet halvemmalla.  Ryssälle maksoivat yli 50 motilta.

    Makarov

    Kerran kesäleimikossa sain saman hinnan avolla ja enskassa. Enskan määrä oli n.600m3,  kuitua ja parrua se pääosin oli. Maksaja oli saha.

    Gla

    ”Monissa leimikoissa on mukana sekä harvennuksia että avohakkuita, jolloin metsänomistajan puusta saama hinta on molemmissa sama. Ensiharvennuksessakin metsänomistaja saa puusta saman hinnan kuin avohakkuussa, jos samassa leimikossa on sekä ensiharvennusta että avohakkuuta.”

    Minullakin on yleensä hinnat kuvioittain tai oikeastaan hakkuutyypeittäin ja puutavaralajeittain (eh kuitu, ah kuitu, tukki jne). Jos hinnat on samat, silloin ostaja on jyvittänyt hinnat arvioidun kertymän perusteella yhteen yksikköhintaan eli aukosta saa liian huonon hinnan ja harvennukselta liian kovan. Mitään järkeä tuossa ei ole, koska ostajan pitää hinnoitella myös määräriski.

    Kujala yrityselämässä metsärahat tienanneena tietää tämän ihan tarkkaan, mutta markkinoi nyt omaa bisnestään maallikoille ihan puhtaaseen ostos-tv tyyliin.

Esillä 10 vastausta, 8,781 - 8,790 (kaikkiaan 12,796)