-70 ja 80 luku olivat aukkojen kulta-aikaa. Silloin tuli ensimmäiset kunnolla toimivat motot ja pääosin aukkoja ne tekivät. Vanhat urakoitsijat kertoivat että aukkojen koot olivat aina vähintään 8 ha ja sen aikaisen moton hankintahinnan sai hakattua vuodessa kun ahkerana oli. Nyt aukkojen koko taitaa olla reilun hehtaarin luokkaa keskimäärin ja pääosa työstä koneet ovat harvennuksilla.

Tehtiin  40 vuotta sitten myös 2o hehtaarin aukko, jonka siemenpuut Manta-myrsky kaatoi lokakuussa 1985.  Siinä sitten täytyi  tehdä erilaisia temppuja, että saatiin metsä syntymään ja saatiinhan se.  On nyt pääosin todella hienoa sekametsää.  Paikoin kuusikkoa tai männikköä vähän maapohjan mukaan.

Meilläpäin oli myös yksityismailla isoja avohakkuita 50-luvun alussa. Mm. lähes 50 hehtaarin aukko hakattiin melkein naapuriin. Korean suhdanne laittoi silloin vauhtia puukauppoihin. Se alue uudistettiin hankikylvönä männylle. Sieltä suunnalta taisin myöhemmin kuulla ensimmäisen kerran myös raivaussahan äänen!

Turun Sanomat: Kesäkuussa 1950 syttynyt Korean sota aiheutti maailmantaloudessa yllättävän ja rajun suhdannenousun, joka pian mullisti pienen Suomenkin kansantaloutta.

Professori Veikko Halmeen mukaan syynä oli suursodan, suorastaan kolmannen maailmansodan uhka. Suurvallat yrittivät nopeasti kahmaista maailmanmarkkinoilta kaiken sodankäynnin kannalta tärkeän tavaran.

Suomeen kysyntä vaikutti ennen muuta selluloosaan, mutta myös kaikkiin muihin puuhun liittyviin päävientituotteisiin. Selluloosan menekki selittyi sillä, että se oli tärkeä ainesosa ruudin ja muiden räjähdysaineiden valmistuksessa.

Vielä vankasti puujaloilla seisova Suomi koki nousun jo syksyn 1950 kantohinnoissa, jotka kaksinkertaistuivat vuonna 1950 ja kolminkertaistuivat vuonna 1951 edellisiin vuosiin verrattuina.

Metsäteollisuuden tuotanto ylitti vuoden 1938 tuotannon ensi kerran sodan jälkeen. Enemmänkin olisi voitu tuottaa, mutta hakkuukautena 1950-1951 ei pystytty metsistä ottamaan puuta niin paljon kuin olisi tarvittu.

Tietysti inflaatiolla oli osuutensa asiaan, mutta paljon taisi jäädä pussin pohjallekin, sillä metsänomistajien tulot 2,5 kertaistuivat ensimmäisenä kautena ja lähes kolminkertaistuivat hakkuukautena 1951-1952.

Joko se Kerttu aloitti Loppiaistissuttelun, kun näkee jo aavistushakkuutkin nelikymmenkertaisina!  En myöskään ole mikään suurmetsänomistaja, enkä ole sellaiseksi itseäni koskaan täällä nimittänyt. Sen ovat nämä Revan surullisen hahmon ritarit tehneet ihan itse. Tuo 145,7 ha on läheistä sukua niille Revan suorittamille latvusmassojen ja kantojen taannoiselle kuutioinnille!

Reservuaarit ei ole yhdessäkään saaneet aikaan kuin korkeintaan yksittäisiä asiallisia kommentteja (Lauri lähinnä) palstalle , luulis hävettävän.