Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,701 - 8,710 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Ei voi välttää, mutta myös valopuiden taimettumista peitteiseen metsään on pidettävä puutteellisena. Riittääkö nykyisessä mitassa ns. poimintahakkuu ja pienaukot valopuiden taimettumiselle, on pidettävä kyseenalaisena. Jos metsän edelleen kasvatus ja metsän uusiutuminen jostain syystä hiipuu, on mentävä avovaiheen kautta ja siinä, jos tavoitellaan peitteistä metsän kasvatusta, valopuut ovat eturintamassa.

    puutuomas

    Jos jk-hakkuun jälkeistä metsää voi luonnehtia peitteiseksi on puusto havaintojeni perusteella jäänyt aivan liika tiheäksi. Senhän pitäisi olla aukkoinen, harvahko ja valoisa metsä, jotta jatkuva taimettuminen onnistuisi.

    mehtäukko

    Eikös nuo termit ”aukkoinen, harva ” liity suoraan vajaatuottoisen metsän ominaisuuksiin? Niiden myötä otetaan tietoista tuhoriskiä ja tietysti huonoa tuottoa joka ei olle älyllistä metsätaloutta.

    A.Jalkanen

    Komppaan mehtäukkoa. Puustopääoman alasajo taimettumisen varmistamiseksi johtaa vuotuisen kasvun pienenemiseen. Menetys voi olla vuosien aikana kertautuessaan suurempi kuin uudistamiskustannus, rehevällä kasvupaikalla etenkin. Olosuhteet eivät ole saatavissa parhaiksi yhtä aikaa molemmille – uudistumiselle ja kasvulle – vaan pitää valita jompi kumpi. Poikkeuksena tilanne jossa isot puut ovat pääosin valopuita: haapa, koivu, mänty.

    Rane

    Yksinkertainen ratkaisu jk-metsien uudistumisongelmiin on tehdä aukkohakkuu.Ja kuten Panu Halme ja Aleksi Nortamo asiantuntevasti totesivat aukko luonnonmetsissäkin vain lisää monimuotoisuutta.Win-win eli kaikki voittaa…

    mehtäukko

    Niinhän se terveellä järjellä ajatellen olisi, mutta antaako jk-aate periksi? Täällä esiintynyt jk-apostoli alkaa heti tampata paikallaan…

    Perko

    Mielenkiintoista, taitaa syylä hävittää viimeisenkin laskutaidon aivoista.  Vertailuun  aukon tuoton  ylittämiseen riittää 3 – 4 sopivankokoista puuta /ha!    Mielikuvilla toiminta on  aiheuttanut  aiemminkin  suurta tuhoa noin on  aukon tuoton näkyjenkin kassa , katso Ranskanvallankumous.   Äijät jotka  eivät haluakkaan ymmärtää   numeroita ovat silti  lutikantavoin  levittämässä näkyyn perustuvaa älytöntä virusta, lue  satu;Keisarin uudet vaatteet.

    A.Jalkanen

    Uskon Perko kyllä että alkuvaiheessa riittää muutama puu pienten taimien päihittämiseen, mutta entä kiertoajan keskivaiheilla ja lopussa? Jos kierron vuotuinen keskikasvu jää jiikoossa jälkeen -25 … -50 prosenttia verrattuna parhain jaksollisen menetelmin aikaansaatuun kasvuun, niin onko se edelleen kannattavampi?

    Rane

    No Perkon kolme puuta ajaa polkupyörällä täyttä vauhtia mäen harjanteen yli…

    Puuki

    ”Aukon tuoton ylittämiseen riittää 3-4 sopivan kokoista puuta/ha”. Tuommoista hölynpölyä voi joku esittää, kun ei nää metsää puilta. Paras tuotto (%:aalinen tuotto) tulee yhdellä puulla/ha mutta mitään järkeä siinä ei ole verrattaessa todelliseen tilanteeseen.

Esillä 10 vastausta, 8,701 - 8,710 (kaikkiaan 12,796)