› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,691 - 8,700 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 869 870 871 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 2.1.2024, 11:19

    ”…Ennen aikaan näitä ongelmia ei ollut, kun metsät olivat peitteisiä. Peitteisessä metsässä tuhot ovat huomattavasti vähäisemmät tälläkin hetkellä…”

    Ennenaikaan ei ollut edes hirviä, eikä peitteisessä metsässä ole nykyhirville syötävääkään,- ainakaan koivuntaimia.

    Gla 2.1.2024, 11:38

    Jovain: ”Jos metsän avaaminen koetaan myönteisenä riistalle, on se sitä myös hirvelle ja muille sorkkaeläimille. Näin ei ollut aikoinaan, kun metsät olivat peitteisiä. Hirvi laiduntaa aukealla, jossa pintakasvillisuus, valitettavasti myös puuntaimet, tarjoavat runsaan ravintokatteen. Esim. juhannuskesällä koivun taimistot tuntuvat olevan haluttuja ja kysymys on menetetystä koivun taimistosta, jos hirvet pääsevät sen laiduntamaan. Ennen aikaan näitä ongelmia ei ollut, kun metsät olivat peitteisiä. Peitteisessä metsässä tuhot ovat huomattavasti vähäisemmät tälläkin hetkellä. On verrattavissa ”myyräinvaasioon” joskus vuosituhannen vaihteessa, kun veroleimikot (avohakkuut) saavuttivat huippunsa.”

    Näin jk:sta voidaan antaa positiivinen kuva. Jätetään puolet kertomatta, jolloin lukijalle jää täysin vinoutunut kuva tilanteesta.

     

    Timppa 2.1.2024, 11:52

    Totta.  Eihän siellä peitteisessä metsässä ole yleensä lehtipuuta tai mäntyä hirvien syötäväksi, joten tuhojakaan ei ole mahdollista syntyä.

    Metsuri motokuski 2.1.2024, 12:38

    Jovain voisi ottaa ensi kesän tutustumisreissun vaikka uk- puistoon. Siellä voisi rinkan kanssa vaellella vaikka suomujoen varressa. Voisi nähdä kuinka jatkuvan kasvatuksen (tässä tapauksessa) luonnon tilaisen metsän uudistuminen epäonnistuu täydellisesti. Kaikki ne muutamat kymmenet tuhannet männyn taimet jotka ovat nousseet aukkopaikkoihin on syöty moneen kertaan. Jos haluaa suojata taimikkonsa sorkkaeläinten syönnistä niin ehdottomasti jaksottainen metsänhoito ja runsaasti taimia ja tehokas raivaus.

    Nyt uk puiston hirvikanta on pudotettu todella alas mutta taimien synty on niin hidas prosessi tuilla alueella että tuskin uutta ainesta paljon ilmaantuu.

    Perko 2.1.2024, 14:39

    Mistähän padasta ovat kirjoittelijat nauttineet?  ovat peitteiset- luonnonpuisto-  hirvi-  kaik’ muut metsät  sekaisin ja aukot siihen hirvien kanssa  sotkettu.  Ne ovat näillä nautiskelijoilla kirkastuneet jk:n hoitoaloiksi. — Yksinkertaisesti eihän  minkään haittaelukan pito kasvatusalalla ole tolkullista ( siatkin aidataan kaalimaan ulkopuolelle)  ja jos sen elukan  hallinnoijat ovat suoranaisia idiootteja. Elukoiden laskennan hurmoksessa mellastavat   mafian tavoin valtion suojeluksessa, koirineen ja ministerit siinä samassa kärkkymässä viinaa ja ”äänestäjiä”.

    mehtäukko 2.1.2024, 14:46

    ”…Ennen aikaan näitä ongelmia ei ollut, kun metsät olivat peitteisiä. Peitteisessä metsässä tuhot ovat huomattavasti vähäisemmät tälläkin hetkellä…”

    Jovain, -tämä oppineisuutesi kaksonenhan tuo taisi taas kerran nousta kiljupönttönsä äärestä. Kysy häneltä, loppuiko puuro?

    Jovain 2.1.2024, 18:59

    Puurot kelpaavat aina kaksijalkaisillekin. Onhan tämä mielenkiintoinen kysymys, ettei hirvet menesty peitteisessä metsässä ja tekevät ”invaasion” avoimille alueille. Myyristä ei ollut hyötykäyttöön, mutta hirvet tuntuvat kelpaavan. Siitä on vaan se huomo puoli, että joutuu lihottamaan parhailla katteilla.

    mehtäukko 2.1.2024, 20:12

    Niin, jos hirvi vaihtaa paikkaa jaksollisen taimikoilta toiselle jk alueen läpi, katteet siitä on syöty kertakävelyllä. Nälissään joutuu tarpomaan jaksollisen tuuheisiin taimikoihin.

    Jovain 3.1.2024, 09:37

    <p>Jos hirvi nälkiintyy metsänhoidolla, mikä sen parempi vaihtoehto on. Ei peitteisessä metsässä ole hirville laidunnettavaa ja raivaajalle raivattavaa. Taimistoille hakeutuvat ja vaikeasti ovat sieltä torjuttavissa. Onnistuu sekin (triko/aitaus ym), mutta myös raivaamalla kaikki lehtipuu pois. Ei hirvikään niin tyhmä otus ole, kävelee ohi, mutta onhan se raivaus haitta erirakenteisten ja kerroksellisten metsien hoidon osalta. Kannattaisi mehtäukonkin säilyttää sitä raivuria tallin seinällä tai orsilla, ettei ole pahanteossa joka paikassa.  </p>

    Metsuri motokuski 3.1.2024, 10:07

    Eikös jovain siellä peitteisessä metsänkasvatuksessa pitäisi niitä taimia syntyä ? Sen vuoksihan jk hakkuussa jätetään valtapuita jotka hoitavat tämän luontaisen taimettumisen. Kuinka voit välttää tällaisten taimien syönnin jos hirvilauma alueen läpi menee ?

Esillä 10 vastausta, 8,691 - 8,700 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 869 870 871 … 1 278 1 279 1 280