Jk:n puunhinta ja korjuu ovat luokittelemattomia, sovelletaan jaksottaisen taulukoita. Soveltamisesta on kysymys myös hoitomuodon luokituksessa. Saahan sitä uskoa mihin uskoo, mutta suositusten mukainen jatkuva kasvatus on helppo osoittaa kannattamattomaksi – tuottamattomaksi. Siitä on hyvä esimerkki mm. tämän geissin aloitus.

Minä pähkäilen edelleen niitä Perkon tuolla edellä antamia jaksollisen metsänkasvatuksen tappiolukuja, jotka omalla kohdalla ovat useita miljoonia euroja. Miten olen kuitenkin onnistunut tätä show’ta pyörittää jo 50 vuotta ilman konkurssia, vaikka en ole metsien ostoon hankittujen, mutta jo hoidettujen lainojen lisäksi syöttänyt ulkopuolista rahaa metsätalouteeni, ja ottanut sieltä samaan aikaan ulos useita miljoonia euroja? Verotkin olen hoitanut aina ajallaan. Anna nyt Perko minulle sen verran selkeä vastaus, että minäkin sen yksinkertaisena ihmisenä ymmärtäisin!

Jovain ja Perko kertovat seuraavaksi: mistä Visakallon kadotettu raha löytyy ja miten jatkuvan kasvatuksen metsästä saadaan ikiliikkuja. Odotamme jännityksellä joulukalenterin seuraavan luukun avausta.

Jovainille sen verran että en ymmärrä miten luokituksen muutos auttaa: on muutettava toimintaa metsässä mutta miten? Olet aiemmin ehdottanut että jatkuvaa kasvatusta tehdään vain jo taimettuneeseen metsään. Tässä on ongelma, koska taimien syntyminen vaatii valoa, ja jos niitä ei valmiiksi ole, vasta valoa lisäävän jk- tai perinteisen hakkuun jälkeen nähdään syntyykö taimia vai syntyykö heinää. Uskon että ikiliikkuja voi toimia jonkin aikaa, joka on ehkä senhetkiselle metsänomistajalle riittävä aika. Taimia voi syntyä ainakin niin kauan kuin valopuita riittää eikä olla vielä puhtaassa kuusikossa.

Perkolle huomautus että laskin kyllä alun tappion mukaan kannattavuus-ketjussa ja niin ovat muutkin tehneet. Silti jo kierron keskivaiheilla päästään jaksollisessakin mallissa positiiviseen tulokseen.

Juuri näin Köpsä! Nopeus on valttia. Kerran kävi meilläkin niin, että motoa ei oltu vielä ehditty viedä seuraavalle työmaalle, ajokone vei pöllejä tienvarteen, kaivinkone laikutti, ja minä kylvin männynsiementä laikkuihin.

Visakallon konsernin liiketoiminta on niin laaja-  globaali kiinteistöhuijauksineen ettei nykyisin pysty yks’ eläkeläinen  heti  tunnistamaan missä on ollut vilppiä tai edes tappioita.  Finnairin  seuraamainen on paljon helpompaa ja selkeää kun ei siellä ole noita vesomisen miljoona tuloista rönsyjä.   Visakallo mankuu ja vetoaa ymmärrykseensä, siihen pulmaan niitä laitoksia on  ollut koululaisille ja niissä olisi pitänyt käydä, mie en virkistä  kenenkään läikytystä jos ei itse osaa laske vaahtoa päästään maahan. Itseasiassa en ole  Visakallon tappioita maininnut  vaan omasta toiminnastani jossa olis ollut toisenlainenkin tulo mahdollinen.

Anneli J.  se  on hyvä, olet oikein laskenut ja näkyy että  tunnistat tuon 35 vuoden lopun ”mullanalla” odottelun. Siitä on ollut vänkää jota  on muutamilla vaikea tunnistaa ja etenkin sen vaikutuksen elintasoon.   Suuri hyöty ja hoito tulee kun  tuon  ajan tuoton voi hyödyntää jopa varjoisilla  aurinkorannoilla  eikä raivauksilla  räntäsateessa märissä varusteissa. Autotkin liikkuu kesärenkailla.  Täällä joulukalenterin avaa neitokaiset bikineissä.  Hyvää  Lusian päivää  metsän väellä!