Jk- uskovaisille avohakkuu on myrkkyä ja syykin on selvä ,mutta eivät itse sitä myönnä. On todella v-maista uudistaa jk:ssa finaaliin päätynyt metsä. Kantoraha kuluu käytännössä uudistamiseen ja seuraavat kymmenen vuotta heinän kanssa tappelemiseen . Tuloksena aukkoinen taimikko ,josta kunnon metsää ei tule ikinä.

Kun uudistamisvelvoitteeseen aikanaan päädyttiin , näitä loppuun asti harsittuja metsiä riitti. Katkeruus on säilynyt tähän päivään saakka niiden kohdalla ,joiden kanorahat paloivat uudistuskuluihin ”viranomaisten” määrätessä pilalle harsittu metsä uudistettavaksi. Nythän kukin voi toimia tavallaan ,mutta se pelottava ja työläs ”tamppaaminen” on muutamilla väistämättä edessä ,kun puusto on ehtynyt ja metsä on muuttunut aroksi. Seuraava puutili ei välttämättä tule enää omalle kohdalle. Tätä tuskaa Perkokin täällä purkaa.

Kun jiikoo-uskovaisilta ei lukuja tipu, sepitin ne itse. Kokeile itse mieleisilläsi lukuarvoilla!

Kassavirtavertailu (kuusi, mänty, tuore kangas)

Jatkuvapeitteinen malli

Kasvu 8 m3/vuosi per 70 vuotta > tuotos 560 m3. Tulot: 10 vuoden välein myyntiä runkohinnalla 55 euroa per m3 x 80 m3 = 4400 / 10 = 440 euroa per vuosi.

Puustopääoman arvo 10 vuoden jaksolla esim. 180 > 260 (kasvu nostaa arvoa tuon verran per 10 vuotta) > keskimäärin 10-vuotisjaksolla 220 m3 x runkohinta 55 e/m3 = 12100 euroa.

Tuotto 440 per 12100 = 3,6 %.

Jaksollinen malli

Kasvu 10 m3/vuosi per 70 vuotta > tuotos 700 m3. Tulot: myyntiä kiertoajalla 70 vuotta x runkohinta 55 euroa/m3 x 700 m3 = 38500 euroa / 70 = 550 per vuosi.

Vuosimenot 15 % tuloista, 82,50 euroa per hehtaari. Tuotto 550 – 82,50 = 467,50 euroa.

Puustopääoman arvo? Alkupuusto 0, loppupuusto 400, harvennuspoistumat 250, keskimääräinen puusto 200 m3/ha, jonka arvo runkohinnalla 11000 euroa.

Tuotto 467,50 per 11000 = 4,25 %.

Päätelmiä

Oletukset tuotoksesta, tukkiosuudesta ja runkohinnasta vaikuttavat lopputulokseen. Kasvusta menee aina osa luonnonpoistumaan ja hukkapuuhun, mutta niitä ei ole tässä huomioitu.

Puustopääoman arvo ja vuotuinen tulo menevät näillä oletuksilla näissä kahdessa mallissa melko lähelle toisiaan, ja siksi myös vuotuinen tuotto on molemmissa samaa suuruusluokkaa. Käytännössä eron näiden välillä ratkaisee se miten tuotos kehittyy ja miten onnistuvat puun myynnit. Kuinka pitkään jatkuvan mallin ”ikiliikkuja” pyörii?

Taikin toteamus on totta. Ja. Onko jk:ssa ja jaksollisessa sama runkohinta? Se mitä on kokemus korjuusta usean kymmenen vuoden ajalta, toisessa toimitaan harvennusten kimpussa keräten toistuvasti laajoilta alueilta sitä puukasaa, joka kertyy kelillä kuin kelillä avolta. Lomittain valmistuneissa harvennuksissa on helppo toimia kun päätehakkuuta on jossain kulmassa.

Heikinheimon JK-kokeilussa Ruotsinkylässä vuodesta 1930 lähtien harsintametsän kasvu jäi 3,1…3,9 m3/ha/v. Lisäksi tekstiä lainaten ”Merkille pantavaa oli puustopääoman nopea pieneneminen sinä 25 vuoden aikana, mitä harsintaa harjoitettiin, koealalla II jopa puoleen alkuperäisestä ja koealalla III:kin noin neljänneksellä. Metsikön rakenne ei siis pysynyt hakkuusta toiseen kautta aikojen olennaisesti muuttumattona, kuten todellisessa harsintametsässä pitäisi pysyä.”

Jotta puustopääoma pysyisi entisellään haakkuväliä pitäisi pidentää reilusti heikomman kasvun vuoksi.

https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/96b74a05-95e9-4211-9843-b7c26721b15d/content

Kokemuksesta tiedän, että ha tuotto  on   20 vuodelta  yli 10 000 €  kahdesta myynnistä.  Metsä on edelleen parhaassa kalleimman tuoton asennossa ja siitä vielä paranee..  A. J:n  yksikertaiset vertailut unohtaa sen tasapäisenmetsä  tekemisen menojen ( 3000 – 5000 € x 5%/ 40v) rahanhinnan ja jk kerroksellisen  myynneistä 10  – 50 v hyödynnettävissä olevat  korkotulot, rahalla on  hinta ajansuhteen.   Siinä missä tasaikäinen tamppaaja  raataa sahojen kassa rahatta yhteiskunnan valvonnassa  40 v on eri-ikäisen neljästä myynnistä ja 4,5 % korko hinnalla saldoa 45 000 €.

Mikäli lajitovereilla on huonokasvuista metsää niin, mie  en ole siihen syyllinen.  Ei siitä  kokonaiskasvusta makseta vaan  myytävästä raaka-aineesta.  Tolopainen ja muutkin karaistukaa  myynnissä itse pitää sanoa  millä hintaa myy ja paljonko voi maksaa oikeanlaatuisesta  työstä,