Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,631 - 8,640 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    <p><p>Lasken itse korkoa korolle A. J n  tavoin  mutta  mittauksien  arvoissa  uskon myös  pitkäaikaisten tutkijoiden T. Pukkalan + kumppanit tulokseen.  Omassa on  monelta osin  entisen lain  vaikutteilla vinoutunut  selluntuotantoa suosivaksi eikä metsänomistajan eduksi.  Kakkarat näyttää peitteisen metsän tuottavan nopeammin tilille rahaa ja paljaaksi hakattua paremmin.</p><p> Puukin laskelmissa on samaa muutosta ja ovat ongelmallista kun myyjällä ei näytä olevan  tavaroilleen sanoa omaa hintaa.   Paljaaksihakkuun jäljiltä vertailuun syntyy tulojen taantuma yli death line johon  koko systeemi hirttäytyy  eikä oletettavilla tuloilla  siitä selviä korkojen takia plussalle.   Tolopaisen  kertomaa -73 hinnoilla aukko- homma toimi maatalous traktoreilla jotenkin ja oli  yksinkertainen verokin.   </p></p>

    Visakallo

    En oikein ymmärrä tuota joidenkin sellutuotannon väheksymistä. Jos sitä ei olisi meillä ollut, niin kuinkahan monta sahaakaan täällä Suomessa nyt olisi? Etenkin huonompina aikoina sellutehtaille myyty pinnat ja puru pitivät sahat hengissä.

    Puuki

    <p>Vai muka kakkarat näyttää Perkolle jk:n tuottavan paremmin.  Minä olen laskenut monella eri korkokannalla oikeita lukemia näyttäviä vertailuja oikeista kohteista ja saanut tasaikäisen mallin paremmaksi.  Sulla on vain arveluja ja väittämiä. </p>

    Perko

    <p><p>Pitää toistaa monetta kertaa, tämä on inhottava luonnonlaki:  Ongelma tulee siitä kun on kulutettu aikaa paljaaksi hakatulla tuloksetta vuosikymmenet  ( rahatta) niin loppu aikana saatava tulos ei enää riitä  korvaamaan jo menetettyä tulosta per aika,  tässä  jatkuvamyynti on lyömätön. Siinä sivussa on ne kirotut koron korotkin.  Voi olla  ettei  heti solahda  selkeänä   ymmärrykseen  mutta silti asia on näin ollut ja tulee  olemaan.   </p></p>

    A.Jalkanen

    Metsään sovellettu numeroesimerkki selventäisi Perkon ajatusta. Riittääkö jaksollisen tuotot – riippuu aivan tilanteesta. Mutuja ei voida ruotia. Eli millä tuotoksella ja hakkuilla jaksollinen noin rankasti jatkuvalle mallille häviää? Molemmista vaihtoehdoista numerot näytille. Polkupyöräesimerkki ei sovellu.

    Paljaaksi hakattukin alue alkaa tuottaa positiivista kasvua heti uudistamisen jälkeen. Periaatteessa voitaisiin jakaa jaksollisen mallin hakkuutulot kiertoajan pituiselle ajalle vuotuiseksi tuloksi, mutta tämä malli ei huomioi aikaa kuten korkolaskenta. Saa siitä kuitenkin rukkastuntumaa vertailuun jatkuvan metsän kanssa.

    Perko

    <p>Olen joskus esittänyt asian esimerkillä lukuja käyttäen ja havaitsin  ne turhaksi, ymmärryksestä valittavat  yksikertaemmistakin kuin  exponentialize- kasvukäyrät .. niin parempi jatkaaa vaaan tamppausta.   Ennätyksellinen  taimenkasvu ei tee tuloa pätkääkään mutta tukin  myynti  6000 €   3-4 kertaa kolmessakymmenessä  vuodessa on tuloa ja korkoa tuplasti päälle!</p>

    Nuakka

    Kymmenkunta vuottako jk on ollut tapetilla? Ja silti jo 30 v kokemusta?  Onneksi jk osuus on metsätaloudessa ansaitsemallaan tasolla, muutama prosentti pinta-alasta. Naapuritila muuttui ruoho aroksi tällä menetelmällä, ja nyt nautimme hyönteisinvaasiosta koko kylä.

    Tolopainen

    Miksi metsässä kannattaa pitää mahdollisimman paljon puupääomaa, jota myydään harvennuspuun hinnalla 20v välein. Vain laskutaidoton voi väittää tuota toimintaa kannattavammaksi kuin jaksollinen kasvatus. Kun koneet möyrii telojen kanssa puunkorjuussa joka kerta tulee juuristovaurioita ja runkovaurioita jäävälle puustolle.

    jees h-valta

    Enemmän vaurioita tulee hirvien kalvamisistakin kuin nykyään puunkorjuusta vaurioita. Laatu on kovaa tasoa.

    mehtäukko

    ” Miksi metsässä kannattaa pitää mahdollisimman paljon puupääomaa, jota myydään harvennuspuun hinnalla 20v välein ”, on Tolopaiselta hyvä kysymys joka jää Perkolta vastaamatta.   ”Ennätyksellinen  taimenkasvu ei tee tuloa pätkääkään mutta tukin  myynti  6000 €   3-4 kertaa kolmessakymmenessä  vuodessa” on aivan pötyä. Yhä huonolaatuisemman harvennustukin myynti jk-kierrossa on vain osa sitä, sillä mainosten mukaan muutakin rojua on poistettava. Ja kuinka Perko selittää jk:n ennätyksellisen taimenkasvun niissä heinittyneissä pienaukoissaan? Muutama hattara siellä täällä kymmenissä vuosissa ei vakuuta kannattavuudella. Ja siinä tamppauksessa loppuvat hakattavatkin.

Esillä 10 vastausta, 8,631 - 8,640 (kaikkiaan 12,796)