Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,611 - 8,620 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Hyväksytkö Perko kuitenkin positiiviseksi tulokseksi …. .       Mie en estele, jos jostain tuntuu tulos riittävän  ja laskelmat hyvälle  niin olkoon niin.  Mutta  jos kysytään onko laskettu oikein  niin  se on erijuttu.

    Laskutuskonttoreita oli joskus Alankomaissa,  varsin meijän verottaja tietäis missä ovat nykyisin, niistä oli juttuja muutama vuosi sitten.

    Visakallo

    Perko: ”Visalle ensin,  metsä on tuottanut ehkä  sen jonka on vienyt, mutta jos laskee ne  kaikki lunnaat jotka on siitä joutunut maksamaan taimet /uudistukset (verot, mhy + korko 70v)  niin on tappiolla vahvasti -15 k€ /ha .  Ehkä sen takia  olen ansainnut muissa tehtävissä eläkkeeni.   Metsäntuottoon liittämällä jotain ja ansaitseminen vesonta-avustuksilla ovat miusta hieman  sekaisin.”

    Auttaisitko Perko minua löytämään sen piilossa pysyneen rahoituslähteen, josta olen nämä useammat miljoonat ammentanut kattaakseni 50 vuoden tappiot metsätaloudessani? Tässä tulee aika ristiriitainen olo, kun olen noin huonosti hoitanut talouttani, ja samaan aikaan tuolla joku toinen kadehtii niin, että meinaa sillä ihan elämänsä pilata! Helpotetaan Perkon etsintäurakkaa sen verran, etten ole koskaan kuulunut näihin Katiska-, ym. vastaaviin jengeihin.

    A.Jalkanen

    Perko epäilee että metsäyhtiöt luistelevat veronmaksussa. Ne kuitenkin tuottavat Suomeen ainakin seuraavia: arvonlisävero, yhteisövero (Stora Enson ehkä Ruotsiin?), työntekijöiden palkkavero, koneurakoitsijoiden verot, työnantajan sivukulut sekä puunmyyntitulojen verot. Välillisesti lisäksi alihankkijoidensa veroja. Unohdinko jotain olennaista?

    Timppa

    UPM taisi olla toiseksi suurin veronmaksaja.  Saattoi olla niin päin, että yhtiö maksoi Suomeen veroja ulkomaisistakin tienesteistä.

    Jos Perkolla on tietoa, että joku yhtiö harjoittaa verovilppiä, niin verottajalle voi tästä ilmoittaa.  Ottaa varmaan kiitollisena tiedon vastaan.

    mehtäukko

    Mikä on yksin MG tuotantolaitostensa arvopaukku yhteiskuntaan? Äänekoski,Rauma,Kemi ja Äänekoski. On se poliitikoillakin sokeutta olla arvostamatta noin suurten mittaluokkien investointeja kotimaahan.

    Visakallo

    Juuri näin mehtäukko! Kun metsäteollisuus kertoo jostain investointisuunnitelmistaan, ne yleensä myös toteutetaan ilmoitetussa aikataulussa, toisin kuin niin monet poliitikkojen ihannoimat mielikuvainvestoinnit.

    Puuki

    <p>Perkon on turha kommentoida oikein laskemisesta niin kauan kuin itse harrastaa jk-harhaista metsän kasvatuksen kannattavuuden laskutapaa . </p><p>Jk -metsässä on kiertoaikana useita aikoja jolloin kasvu laskee alle normikasvun . Ne harsinnasta johtuvat pienen kasvun ajat vastaa tasaikäisen kasvatuksen taimikkovaiheen pientä kasvua.  </p><p>Lähtötilanteen oikeaan kannattavuuslaskelmaan pitää ottaa kaikki tulot ja menot huomioon semmosina kuin ne kussakin tilanteessa on olemassa.  Siksi    ei pidä unohtaa uudistettavan metsän kantorahatulon ja jk-metsän harsinnan tuloeroa ja sen korkoa jatkossa. </p><p> </p>

    Perko

    <p>En epäile, yritykset tekevät verosuunnittelua ja se onnistuu myös kun on erilaisillaperusteilla  toimivia verotuksia ulkomaalla yrityksenosalla. Seo luvallista kuin on keskenään r -puun hintojen sopiminen … </p><p> A. J:n  prosenteilla ei nuo  aijät esittäneet nyt laskelmiaan silti ovat  miljonääreiksi kasvaneet raivaussahan henkseleissä, hyvä niin.  Investoinnit kuin nuo alv- verotkin  ( huom.  puunmyyjä tilittää) yrityksissä vähennetään jostain ja tähän saakka se on ollut helpointa  raaka-aineen hinnasta, niitä myllyjä ei millään lahjoituksilla rakenneta.  Lukelta löydätte tuonti/ vienti tilastot hintoineen eikä niissä ole poljettu ulkomaisia r-puun myyjiä.   Neste oli suurin  veronmaksaja  ja hyvin  pärjäsi myös pankit. UPM- möi sähköä hyvään hintaan ja suojautui lakkoaseelta ! mutta ei ollut kärjessä.  Verojen tuotot oli 5.1 miljardia julkaistun tiedon mukaan.   </p><p>Puukilta sekoittuu ne aikaisemmat  ja nykyiset liksat vielä menotkin, se käsiteltiin aikaisemmin.</p>

    Puuki

    <p>Eipä ole pöhkömpää tapaa laskea kuin jk-firmojen mannekiineilla ; sotkea vuosikymmenten takaisten tapahtumien menoja ja tuloja nykyaikaan.  Uudistushakkuutulot kuuluu muka menneen kiertoajan tuloihin. Sille nauraa jo naapurin harakatkin .  Eihän sitä jk:a saa muuten osoitettua paremmaksi kannattavuudeltaan ; sotketaan siis normaalit laskentatavat kokonaan omilla mukaoikeilla tiedoilla.  Se on jk -firmojen ja niiden peesareiden tyyli.</p>

    A.Jalkanen

    Mielestäni esittämäni laskentatapa sopii eri tilanteisiin, eikä siitä tarvita korkolaskua vaan tuottojen vertailua. Metsänomistajalla on siis tietty summa rahaa sijoitettavaksi joko metsässä tai sen ulkopuolella. Lasketaan kullekin sijoitusmuodolle sijoitetun pääoman tuotto ja sitten vertaillaan.

    Esimerkiksi jos on lähtötilanteessa erirakenteinen metsä jonka vaihtoehdot ovat avohakkuu (tai siemenpuuhakkuu) tai poimintahakkuu, lasketaan kummallekin vaihtoehdolle tästä hetkestä eteenpäin mahdolliset vuotuiset kasvut ja hakkuutulot plus hakkuutulojen sijoitustuotto muualla. Ne ovat avoalalla kaukana ne hakkuutulot, mutta koko ajan juoksee tuotto avoalalta hakatun puu arvosta muualla.

    Jos ei jaksa tai osaa laskea metsänsä kasvua, sen voi nähdä metsätietojärjestelmän tiedoista. Tai jos katsoo vuotuiset menneet puun myynnit keskimäärin, se riittää myös, mutta tämä tapa ei huomioi mahdollista puustopääoman arvonnousua joka on myös tuloa.

Esillä 10 vastausta, 8,611 - 8,620 (kaikkiaan 12,526)