<p><p><p>Ennen aikaan, kun peitteinen metsänhoito oli vielä hallussa, metsiä hoidettiin (leimattiin) sen mukaan mitä vastaan tuli ja hoitomuotona toteutettiin kaikkia niitä hoitomuotoja (muokkausta lukuunottamatta), joita tälläkin hetkellä toteutetaan. Metsät olivat peitteisiä ja erirakenteisia, siihen nähden mitä tällä hetkellä ovat. Kaikki hoito toteutui samassa metsässä ja metsänhoidon eriyttämistä ei siihen aikaan tunnettu. Se hölmö päätös tehtiin myöhemmin. </p></p></p>

Visalle ensin,  metsä on tuottanut ehkä  sen jonka on vienyt, mutta jos laskee ne  kaikki lunnaat jotka on siitä joutunut maksamaan taimet /uudistukset (verot, mhy + korko 70v)  niin on tappiolla vahvasti -15 k€ /ha .  Ehkä sen takia  olen ansainnut muissa tehtävissä eläkkeeni.   Metsäntuottoon liittämällä jotain ja ansaitseminen vesonta-avustuksilla ovat miusta hieman  sekaisin.

Sekin mitä puujalosteidenviennistä Suomi saa on harhaa, koska ne vientiyhtiöt vievät aleverojen maidenkautta, ja tulokset jaetaan osakkeenomistajille  jotka  ovat paljolti ulkomaisia  ja  tai sijaitsevat muuten tietymättömissä eivätkä  tule  Suomenvaltiolle. Valtion metsistä raakapuun myynti tuottaa ja yksityisten metsistä 34% jota huono hinta kurittaa mutta jää valtion kassaan.

Timpalle asunnostani,  tilaa on urheiluhallin verran, vierastiloja on puolijoukkueelle ja hyvin mahtuu laajavalikoima kulkuneuvoja  myös lämpimään  ( kats.  A. Tanninen)  .  Metsäni kasvussa ei just ole ongelmia sijainti sen suhteen on Suomen  parhaimpia ravinteiltaan ja lämpösummaltaan.  Vertailussa jokin aika sitten sähkönpörssi hintaan  puulla oli arvoa noin 1, 5 € /kg  siksi kerroin asiasta.  Ymmärrän  varsin hyvin suurmetsänomistajan  levottomuuden  kun laskelmilla paljastuu negatiivinen tulos.     Semmonen etu on tuosta  monikerroksisesta sekamehästä, että  mie  nautin lämpimästä!  Näin tämäkin liittyy JK- menettelyyn ettei tarvitse asua ahtaasti eikä jatkuvasti kuskata raivaussahaa!

Tolopaiselle esitän mitalia jutusta; ” aseriisunta! ”

Väitätkö todella jovain että ennen oli peitteinen metsänkasvatus hallinnassa. Se entinen metsänkasvatus oli harsintahakkuita. Tiedät varmaan mihinkä se aikoinaan johti. Puupääoman romahtamiseen. Nykyinen jatkuva kasvatus ei ole entistä harsintahakkuuta koska se perustuu siihen että jatkuvan kasvatuksen edellytyksenä on metsäpohjan luontainen taimettuminen. Samoin jatkuvassa kasvatuksessa ei poisteta kaikkia parhaita valtapuita kuten tehtiin vanhassa harsintahakkuussa.

<p><p>Tuohon AJ:n kysymykseen: Poimintahakkuut ja pienaukkohakkuut ovat käytännössä kohdan 12 (metsänhkäyttöilmoitus) uudistushakkuita ja kohdan 17 kasvatushakkuut, tuskin on tarpeen eritellä tasarakenteisiin ja erirakenteisiin.    Ns. jatkuvan kasvatuksen eriyttäminen on aiheuttanut käytännön ongelmia kuten; muodollisen puunhinnan määrittelyn, muodollisen korjuunhinnan määrittelyn, muodolliset tukimuodot – määrittelemätön, tilastoinnin ongelman, valvonta?   Ainakin tuo em. luokituksen muutos, alkaa peitteinen metsänhoito (jk) sisältymään muuhun metsänhoitoon. </p></p>

Turha toive, kun turilaan aika menee tahkon pyörityksessä.