› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,531 - 8,540 (kaikkiaan 12,527)
1 2 3 … 853 854 855 … 1 251 1 252 1 253

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 25.10.2023, 15:58

    Eipä onnistunut koivujenkaan kasvatus joenrantamaisemassa. Ajatus oli kaksijakoisesta koivu-kuusimetsiköstä, mutta hirvet ottivatkin alueen kesälaitumekseen, ja nyt on alueelle sitten tulossa pelkkä kuusikko.

    Metsuri motokuski 25.10.2023, 17:02

    On kyllä melkoiset hirvialueet visakallolla. Ei tahdo oikein mikään onnistua. Aina hirvet  syövät.  Olisin kyllä huolissani paikallisten metsästäjien ammattitaidosta. Tänään vietin päivän Kulhanvuoren luonnonsuojelualueella. Matka vei kukko multian kautta jossa on metsähallituksella satojen hehtaarien eri ikäiset mäntytaimikot. Siellä männiköt näyttivät voivan todella hyvin. Silmämääräisesti arvioiden ei hirven syömiä taimikoita näkynyt.

    Visakallo 25.10.2023, 17:30

    En valitettavasti Metsuri motokuski voi näille paikallisille olosuhteille mitään. Pienen joen varsi houkuttelee hirvet kesällä, ja muutaman sadan metrin päässä olevat männyntaimikot talvella. Maasto on lisäksi kumpuilevaa, joten hirville mieluisia makuupaikkojakin on myös runsaasti. Paikalliset metsästäjät tuntevat paikat hyvin ja tekevät kyllä parhaansa. Onneksi lupia on tänä vuonna saanut reilummin.

    Jovain 27.10.2023, 11:00

    Mehtäukko: ”No mikä noista tekee kasvatuksessa tuottavan”. Ei mikään, tuppuroidaan mitä erilaisten tapojen parissa. Vielä ennen jk sulkua peitteinen metsänhoito oli hallussa. Sen aikaiset metsät eivät olleet nykyisen kaltaisia hoitamattomia, hoitoa vaille jääneitä metsiä, ei myöskään nykyisiä jk suositusten mukaisia metsiä.   Jos metsä oli tuottokunnossa, metsälle annettiin lisäaikaa, jos uudistui annettiin metsän uudistua tai jos oli kasvunsa ehtoossa ja uudistumisen edellytyksiä ei ollut, ohjattiin keinolliseen uudistamiseen, eli avohakattiin. Nykyään on käsitys, että suunnilleen kaikki metsät ohjataan keinolliseen uudistamiseen eli avohakataan.

    Timppa 27.10.2023, 11:08

    Vielä ennen jk sulkua peitteinen metsänhoito oli hallussa. 

    Tarkoitti siis sitä, ettei metsiä enää  hakattu, koska ne olivat harsittu jo tarpeeksi. Lapsuudessani 1950 kahta puolen liikuin aika laajalla alueella metsissä.  Erittäin harvoin niitä oli hakattu.  Yhteismetsän kantatilalla metsät olivat lähes hakkaamatta 30 vuotta vuosiee 1933-63 välillä.

    Jovain 27.10.2023, 11:09

    Metsäviisas aikanaan rajoitti liiallista harsintaa, annettiin julkilausuma. Mentiin sitten vielä pidemmälle, harsinta laitettiin sulkuun. No sekään ei sitten riittänyt, metsänhoidossa mentiin ylitse. Tällä hetkellä ollaan avaamassa uudestaan. Siinä on vaan se vaikeus, ettei oikein tiedetä miten se tehtäisiin. Kuvitellaan jollain tavalla sen onnistuvan metsänhoitoa eriyttämällä. Tuskin onnistuu sitä kautta, metsiä pitäisi pystyä käsittelemään kokonaisvaltaisesti. Ainakin ennen aikaan niin toimittiin, eriyttäminen oli tuntematon käsite siihen aikaan.

    Metsuri motokuski 27.10.2023, 12:53

    Joko minä en nyt ymmärrä tai sitten jovaini on kyllä aika pihalla. Minusta harsinta ja jatkuva kasvatus on ihan eri asia.  Harsinta julkilausumalle on ihan perusteet ja onhan se lisänyt puun kasvua huomattavasti, kun vajaa tuottoiset metsät on uudistettu kerralla kunnon kasvuun.

    Tuota metsänhoidon eriyttämistä en kyllä käsitä. Jos tarkoitat sitä että samalla kuviolla voidaan harrastaa jaksottaista tai jatkuvaa kasvatusta on tietenkin utopiaa. Tietenkin samalla tilalla voidaan harrastaa kumpaakin kasvatustapaa riippuen tietenkin kohteesta. Tämähän on kaikille metsä ihmisille täysin selvää.

    A.Jalkanen 27.10.2023, 13:02

    Samma här, en ymmärrä käsitettä eriyttäminen. Tietyllä metsäkuviolla voi harrastaa molempia systeemeitä vuorotellen eli peräkkäin mutta ei yhtä aikaa!

    Jovain 27.10.2023, 18:07

    Laitan mieluummin kaikki palikat samaan koriin. En kannata metsänhoidon eriyttämistä, en myöskään metsänhoidon päällekkäistä käyttöä. Monipuolisessa metsänhoidossa tarvitaan kaikki palikat samassa korissa ja että ovat käytettävissä.

    Metsuri motokuski 27.10.2023, 19:22

    Kiitos jovain.  Tuohan selvitti paljon.

Esillä 10 vastausta, 8,531 - 8,540 (kaikkiaan 12,527)
1 2 3 … 853 854 855 … 1 251 1 252 1 253