Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,511 - 8,520 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Nuakka  kuvittelee jk metsässä pitkää juoksua.  Just’ äsken oli siitä selitys, pyritään lyhyeen myyntiväliin  ja monipuoliseen puustoon jossa  varsin hyvin  menestyy myös  fanerikoivut.   Metaforana pitkäjuoksu sopii kiireineen verrata aukosta tapahtuvaan metsänelvytykseen.  Heikki Turunen sanoi; köyhällä on aina kiire.  Välineitäkin on monenlaista kuokkaa, kassaraa ja raivuria tarjolla juoksukaveriksi. Tamppaajalle  lopuksi sydäniskuri!

    Rane

    Jk:ssa saa tosiaan juosta/mönkiä pitkään kun karsii pitkää tuulenkaatoa.Kuten on monesti todettu jk on kallis ja työläs välivaihe ennen metsän uudistamista…

    Tuuli riepoi arvoleimikon – Metsälehti (metsalehti.fi)

     

    mehtäukko

    Perkon puuroa…”ne  ostohenkilön  ohjeet ovat  firman puolesta eikä niissä myyjän etua ajatella oksan pätkääkään.     Suurin himo on putsata halvat propsipuut pois!  ja perästä myydä taimet…”

    Kuka on valinnut MG:n kumppanikseen, kotimaisen firman puunhankinnan ja mo:n kestävän metsätalouden  puolesta  ehdotetut metsänhoito-ohjeet eivät voi olla ”oksan pätkässä”. On ajattelematonta sekavuutta väittää, ettei myös jk:ssa poisteta pakon sanelemana propsipuita! Mauton sydäniskurin tarve jk:n taimettomalle tamppaajalle voi tulla hyvinkin tarpeeseen, kun mahoja heinikoita riittää.

    Timppa

    Näissä keskusteluissa eniten minua ihmetyttää jk:n kannattajien fanaattinen tosiasioiden kieltäminen.   Esimerkiksi tuolla retkellä Norokorpi ei mitenkään noteerannut sitä, ettei kuusikkoon synny muuta kuin kuusta, (tietysti ei aina sitäkään)

    Katseltiin jotain  8 vuotta sitten tehtyä pientä aukkoa, jossa oli muutaman sentin kokoisia koivuntaimia.  Olisivatko syntyneet peräti tänä syksynä.  Näistäkin kuulemma sinne metsään syntyy koivusekoitus.   Ei ainakaan tukkikoivua synny ja jos sinne isojen puiden sekaan sattuisi joku kasvamaan, niin jossain vaiheessa lumi sen taivuttaisi oikenemattomalle luokille.  Siitä olen varma.  Ei yhtään mäntyä ollut 8 vuodessa lähtenyt havaintokohteilla.

    On kyllä täysin toivotonta yrittää käydä mitään järkiperäistä keskustelua asiasta.

    mehtäukko

    Järkiperäinen keskustelu aiheesta ei ole päässyt alkamaankaan, koska perusteltuja ja toimivia jk- faktoja ei ole esitetty. Edes teoreettisista kannattavuuslaskelmista puhumattakaan.

    Tomperi

    Mehtäukolta asiaa.

    Jatkuvaa kasvatusta ja jatkuvaa uusiutumista ei pysty Suomen oloissa estämään koska metsä kasvaa ja uusiutuu jatkuvasti tekipä sille mitä tahansa. Toista se on esimerkiksi puustoisilla savanneilla, suojelualueilla, kuivuuden seurauksena ja elefanttien vaikutuksesta.

    Jovain

    Tuskin mahot vaihtoehdot riittävät avaamaan vastakkainasettelua. Olisiko riittänyt julkilausuman jälkeiset metsät, jos niitä olisi käsitelty uusiutuvina metsinä. Kovin kauan on kulunut aikaa, kun alan tutkimus hyllytettiin ja metsänhoito lakkautettiin. Ja kovin lyhyt on marginaali tällä hetkellä, se on alle kymmenen vuotta. Kelpaa katsella metsäviranomaisen avohakattavaksi määräämiä kuusikoita, joista olisi saanut muutaman tuhatlappusen ja uudistamiskulut päälle. Hyvässä kasvussa olevia ja sekametsiä, odottamassa seuraavia käsittelyjä.

    A.Jalkanen

    Monimuotoketjun keskustelun innoittamana laitoin lukijoiden kuviin luontaisesti uudistunutta sekametsää. Kaksi kysymystä herää. Ensinnäkin miksi alue ei ole kuusettunut ja toiseksi olisiko lehtialikasvos metsätalouden kannalta kasvatuskelpoinen?

    mehtäukko

    Kuusettumiseenkin täytyy olla palikat kohdallaan. Ja kun noin käy jk:ssa, ei edes Perkon loitsut riitä tamppaukseen. ”Kassa” alkaa vuotaa rs ostoon ja töihin!

    Mitä virkaa noilla rikkaruohoilla on tavan talousmetsässä?

    A.Jalkanen

    Tässä pointtina lähinnä se että peitteisen metsän alle ei aina ilmesty kuusta, vaan voi tulla lehtipuutakin. Johtuisiko kuusen taimien puute tässä kenties suuresta määrästä lehtipuiden kariketta… Onko muualta vastaavia havaintoja, että muun lehtipuun kuin koivun alle ei tule kuusia ja onko haapa erityisen tehokas kuusentaimien estäjä?

    Ne aiemmin tunnetut asiat, että kuusen alle ei tule juuri mitään ja että peitteisen metsän alle ei tule koivua eikä mäntyä, toteutuivat tässäkin metsässä. Pohjoisessa osassa maata ilmeisesti harvaan männikköön voi tulla mäntyäkin, kun heinittymisvaara on vähäisempi.

    Täällä etelärannikolla voisi mielestäni uutta talousmetsää rakennella lehtipuuvaltaisesta alikasvoksestakin, varsinkin kun tuossa ovat jalopuut mukana. Monimuotoisuuskuviona ainakin erittäin hyvä.

Esillä 10 vastausta, 8,511 - 8,520 (kaikkiaan 12,526)