Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,501 - 8,510 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    Poimintahakkuussa metsään jätetyn puustopääoman tuoton (arvokasvun) on oltava sama tai enemmän kuin aukosta saadun myyntitulon tuotto vähennettynä uudistamiskuluilla. Jos ei ole, metsänomistaja häviää rahaa.

    Perko

    Älä Timppa  sure, jäihän sinne puita kasvamaan hyvään arvokasvuun ja aikanaan tulee uusia lisää se on varmaa. Maapohjan vajaakäyttöä on ns paljaaksi hakatut heinikot!  30 v. Tuhlausta ovat ne  riukusavotat joissa ei arvokasvua eli ” hinnannousua” ole tapahtunut.

    PS.  e-salo ne  ostohenkilön  ohjeet ovat  firman puolesta eikä niissä myyjän etua ajatella oksan pätkääkään.     Suurin himo on putsata halvat propsipuut pois!  ja perästä myydä taimet.

    Julkilausumassa  ei käsitelty metsänomistajan tuloja. Nyt on  laskettu  miten milläkin menettelyllä puunkasvulla nopeimmin saadaan tuottoa parhaiten. Se on vaikearasti edelleen  vanhaan järjestelmää jääneelle.

    e-salo

    Olen useille puukauppaa tekeville firmojen metsäasiantuntijoille heittänyt kysymyksen etta voiskohan tässä kohteessa alkaa käyttämään jatkuvaa kasvatusta. Hieman hymyssä suin ovat vastanneet että voihan niin tehdä, tekee sen aukon sitten myöhemmin.

    Kuten Timppa kirjoittaa, kuluttomuus on mainosmiesten puhetta joka ei pidä paikkaansa. Mukamas uusi metsä syntyy oikeaan tiheyteen eikä raivaussahatyötä yms tarvita.

    Jotta taimettumista tapahtuisi niin, että sillä on jotakin merkitystä, pitää metsä hakata todella harvaksi. Tunnettu juttu, että varttuneen kasvatusmetsän vajaapuustoisuus aiheuttaa kasvutappiota, saman luonnonlain  pitäisi kaiken järjen mukaan  toimia myös jk-metsässä.

    Nykyisinhän jk-huumassa jk-metsänä pidetään usein myös kaksijaksoisia metsiä vaikka ne eivät sitä  ole.

    Puuki

    <p>Tilanne kannattavuuslaskelmien osaltakin on vähän muuttunut, kun sullikokoisista puista saa nykyään ihan kelvollista hintaa ja e-puu on tullut lisäksi yhdeksi puutavaralajiksi.</p><p>AJ:n kommenttiin ; Aukon myyntitulon vähennettynä uudistamismenoilla tulee olla parempi tai sama kuin poimintahakkuun tuoton + jäävien puiden arvokasvun jatkossa (korkovaikutukset mukaan lukien). Ja useimmiten se onkin parempi koska ero kantohinnassa ja hakkuukertymän määrä vaikuttaa vertailuun paljon. </p>

    Perko

    Puuki, kyllä korkovaikutukset mukaan lukien  ostot, kemera/metka,  omat raatamiset  ja ne luonto- tuhoriskit  vielä sekin 70 vuoden päähän ennuste riski sijoituksesta.  Aukkohakkuu tänään on  edellistä sykliä! Uuden aukon myyntitulon laskee joku sitten siellä 60 vuoden kuluttua kuluineen.

    Saattaa olla varmempaa käsitellä  tuotonkanalta lyhyellä sykkeellä joka mahtuu hallinnointijaksoon tai ainakin ihmisenikään.  Monet muut business jutut ovat jo siirtyneet  vuosineljänneksenä tapahtuneeseen tulokseen puunostopuolella.

    Jovain

    Tuosta AJ:n ”tilannekuvasta”, pidetään vaan avohakkuu marginaalissa ja laajennetaan metsänhoidon käsitys laajasti luontaisen metsänhoidon puolelle. Tuo Sikarin 5% on hyvä, voisi olla enemmänkin. Kieltämättä varttuneiden metsien vajaapuustoisuus aiheuttaa kasvutappioita ja toimii myös sen puolesta, että hiilen sitoutuminen jää vajaaksi. Uusiutumattomat vajaapuustoiset ja tuottoiset metsät on ongelma, on sitä myös jk metsänhoidon osalta. Myös jk metsänhoito tuottaa, kun sen uusiutumisesta ja puustopääomista huolehditaan.

    A.Jalkanen

    Saattaa olla varmempaa käsitellä  tuotonkanalta lyhyellä sykkeellä

    No sitä juuri yritin kun sanoin että metsänomistaja voi miettiä miten oma kokonaistilanne muuttuu siitä tekeekö juuri nyt avohakkuun vai poimintahakkuun. Juuri nyt on lyhyin mahdollinen päätöksentekohorisontti.

    Puuki

    <p>Ihan älyvapaata on kuvitella nyt-hetken hakkuun tulos jonnekin 60-70 vuoden päähän laskelmassa. Se sopii vain jollekin jk-kasvatuksen teoreetikolle (jk-firman henkilölle) joka haluaa päättää vertailun lopputuloksen jo etukäteen. </p>

    Perko

    Noista nykyisistä taimikoista ja nuorista harvennuksista voisi virittää puuston joka sopisi huvinkin 10 vuoden myyntirytmiin.  Hoitohakkuilla joissa tuloa tulisi tukista  samalla  voi virittää seuraavaan myyntiin parhaat puut säästäen uudet taimet.

    Vanhat raivauksilla putsatut hongikot ja ”fanerikoivikot” ovat neuvonnalla menetetyt , niistähän on kerran verot maksettu ja työt tehty ajat sitten jo sisään.  Nyt odotus palkitaan jälleen verolla.  Homma alkaa jälleen paljaalta maalta rahanvoimalla.  Laskelmat ei kannata.  Puukin tavoin siinä mieli murjoutuu.

    Nuakka

    Eipä ole fanerikoivikot vastuksina jk metsissä pitkässä juoksussa.

Esillä 10 vastausta, 8,501 - 8,510 (kaikkiaan 12,526)