Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,481 - 8,490 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    ”Taimikonhoidon kuvion minimikoon poistuminen mahdollistaa jatkuvan kasvatuksen pienaukkojen hoitamisen.” (Metsäuutiset 20.9. Kemera historiaan, metka tulee) Tältä osin voidaan lopettaa puhe siitä että tukipolitiikka suosii jaksollista mallia.

    suorittava porras

    Turha muutos tukiehtoihin. Jk-väki ei tamppaa! Aiheuttaa vain katteettomia odotuksia . On mielenkiintoista seurata ,miten töiden toteumista valvotaan . Muutaman aarin länttejä ei kannata käydä erikseen tarkistamassa. Saatiin vain yksi mahdollisuus lisää lypsää rahaa valtiolta tekemällä vain ilmoitus hankkeesta.

    Timppa

    Ei niistä pienaukoista mitään huolta ole.  Ei niihin kasva mitään kasvatettavaa ja perattavaa.  Kai edelleenkin molempien ehtojen tulee täyttyä.  Siis taimikon pituus ja tiheys sekä poistettava puumäärä.

    A.Jalkanen

    Pituusrajat on, mutta runkoluvun poistuman minimiä ei kai ole; sen tilalle tuli jäävän puuston maksimimäärä eli runkoluku (2500). Hankkeen minimipinta-ala on hehtaari joka voi koostua useasta kuviosta/pienaukosta. Pienpuun korjuun tuessa on muistaakseni minimipoistuma.

    Metka-lain soveltamista tarkentava asetus puuttuu vielä. Entäs jos hallitus poistaakin ketjun alkupäästä pienpuun korjuun tuen, kun sitä tuetaan jo ketjun loppupäässä eli verohuojennuksella lämpölaitoksilla…

    Visakallo

    Perko: ”Metsäjohtaja Visakallo kertoo ”tein työt itse”, Se on kuitenkin palkatonta  taksvärkkiä  metsäyhtiölle mikäli on kyse myyntiaikomuksesta. Kun osaaminen on sopivaa vain  kantamiseen ja mättämiseen  niin  silloin ovat vaihtoehdot vähissä ja  alistuttava  metsänviisaan ohjaukseen jopa omien rahojen hallinnassa. Verovapaus taimikossa 10 vuotta  ei tuottanut markanvertaa lisätuloa, nyt niistä pitää maksaa vero euroissa  koko myyntihinnan  mukaan.”

    Ei oikein tahdo tuo Perkon aivosolujen välinen sähköliikenne aueta minulle, yksinkertainen kun olen. Ei ainakaan minun metsilläni olisi paljoakaan arvoa ollut, jos puuta käyttävää teollisuutta ei olisi. Kyllä minä tähän asti käsittääkseni ihan omia metsiäni olen hoitanut, ainakin lainhuudot näkyvät olevan nimissäni. Perkolla on tietysti tässäkin aivan omat juttunsa, mitä minä en valitettavasti pysty ymmärtämään, kun järki riittää vain kantamiseen ja mättämiseen. Olen kuitenkin päässyt hyvin kohtuullisella tamppaamisella 80% kiertoaikaiseen tukkiprosenttiin puulajista riippuen 35-65 vuoden kiertoajassa. Minkälaisia vastaavia lukuja Perkolla on esittää?

    mehtäukko

    ”Taimikonhoidon kuvion minimikoon poistuminen mahdollistaa jatkuvan kasvatuksen pienaukkojen hoitamisen.” Ai että niitä kuitenkin hoidetaan, jos taimia ilmaantuu tai ei?

    Mikä tekee jk:n pienaukkojen mahdollisten  nuorten metsien tilkkutäkkien ”väljennykset” kannattaviksi? Kun niitä on pitkin metsälöä eri-asteisissa vaiheissa, puumäärä ja koko mitä sattuu, mahtaa kantorahaa tulvia vähintään ikkunoista…?

    A.Jalkanen

    Veikkaisin että jos joku jiikoohon tai pienaukkoihin ryhtyy, silloin kantorahan maksimointi ei ole ainoa asia mielessä.

    Visakallo

    Perko on kyllä täällä antanut ymmärtää, että ainoastaan jk:lla sitä kantorahaa tulee metsänomistajille.

    Jovain

    Täällä esiintyy asiantuntijoina tahoja, joilla ei ole jatkuvaa kasvatusta ja antipatiat ovat jaksottaisen metsänhoidon puolella. Siitäkin huolimatta metsänhoito alkaa uhkaavasti vaikuttamaan toimimisesta samassa metsässä. Uusi Metka on ulottumassa pienaukkoihin. Saadaan avattavat edelleen kasvatettavat taimistot tuen piiriin. Niin myös metsänhoidon suositusten mukaiset pienaukkojen taimistot. Tietenkin sillä edellytyksellä jos taimettuvat. Muussa tapauksessa on hurskastelua perustella niiden tuella ja sellaiset metsät pitäisi suosiolla jättää keinollisen uudistamisen piiriin.  Jos metsänhoidon tukemista halutaan jatkaa, olisi tasapuolisuuden nimissä eduksi, jos löytyisi määritelmä myös jatkuvan kasvatuksen avattaville nuoren metsän tuelle.  Kaiken kaikkiaan voidaanko pitää kielteisenä aikoinaan metsän uudistamisen vakuutta. Vapaamatkustajia löytyy aina, niin tälläkin hetkellä.

    Jovain

    Väittäisin että, metsänhoito valtakunnassa ennen harsintajulkilausumaa on vaihdellut merkittävästi. Esim. Rautalammin vesistöreitillä metsänhoito on ollut edistyksellistä jo siihen aikaan. Siihen on vaikuttanut sen aikainen teollisuus, kuten paikalliset sahat ja teollisuuden paikalliset puukompinaatit. Rautalammin reitillä on toteutettu edistyksellistä metsänhoitoa jo siihen aikaan ja sen jäljiltä ei ole jäänyt havaintoa pilalle harsituista metsistä. Hoitomuodot, joista käydään vatakkainasettelua tällä hetkellä, ovat sisältyneet sen aikaiseen metsänhoitoon.

Esillä 10 vastausta, 8,481 - 8,490 (kaikkiaan 12,526)