› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,796 vastausta, 129 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 8,461 - 8,470 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 846 847 848 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 18.9.2023, 07:15

    Suorittava on aivan asian ytimessä. En ole missään vaiheessa oikein ymmärtänyt, miksi Perko on niin kovasti huolissaan meidän tamppaajien laskutaidoista ja saappaanpohjien kulumisesta. Eipähän monikaan metsiä hoitaisi, jos siinä ei olisi taloudellisessa mielessä järkeä.

    Perko 18.9.2023, 08:36

    ”Mistä muuten mahtaa johtua ,että ”tampaajat” ovat tyytyväisiä työnsä tulokseen?”   Samaa voit suorittava porras kysyä pohjoiskorealaisilta  saavutuksista.   Mitä yhteistä heillä onkin ?

    Puuki  ja muutkin,  ne 70 -luvun aukon uudistus kulut  näkyy myös silloisista  pakollisista vakuustalletuksista… olivat kuitenkin reilut summat   vuosia  kanissa!  Tuottavuutta  rassaa pahasti myös se aiempi pinta-alaverotus sekään ei ollut  metsäyrittäjän valinta.

    Kanadan metsistä myydään massiiviset määrät puuta eikä  niihin kohtiin oltu istutettu varmasti taimia tai käyty tamppaamassa.   Olen  60 -luvulla tehnyt yläharvennusta  ja niistä on myyntiä edelleen sijoituksitta ja raatamatta.

    Jovain 18.9.2023, 09:50

    Onhan tämä aika hupaisaa kun, on käytävä tiukkaa vastakkainasettelua metsänhoidosta. Jos hoitomuodot on pidettävä erillään, onhan ne lukittu keskustelussa ja lain hoidon suosituksissa. On poikkeuksellista siinä mielessä, että uusiutuvat metsät luetaan jaksottaiseen metsänhoitoon ja uusiutumattomat jatkuvaan kasvatukseen. Kun pitäisi olla juuri päin vastoin. Nykyinen hoidon suositus ja hoidon luokitus on määritelty esim. metsänkäyttöilmoituksella. Joka ei tee oikeutta jatkuvalle kasvatukselle ja voidaan esim. laskentaesimerkeillä helposti osoittaa.

    Timppa 18.9.2023, 09:57

    Matti Kärkkäinen kirjoitti, ettei koskaan ole syntynyt niin hyviä metsiä ’kuin vakuustalletusten aikasan.

    Perko ei taida tietää, että metsänomistaja sai ne talletukset, kun taimikko oli vakiintunut.

    Jovainille tiedoksi, että laskentaesimerkeillä saadaan haluttuja tuloksia, mutta motolla oikeita tuloksia.

    A.Jalkanen 18.9.2023, 10:06

    Vapaa kasvatus. Kun metsälaissa ei ole enää uudistamiskypsyyden tarkastelua, varttuneessa kasvatusmetsässä tarvitsee vain miettiä, uudistetaanko vai kasvatetaanko. Jos metsikkö kasvaa edelleen hyvin, sitten kasvatetaan. Seuraavaksi mietitään mitkä puuyksilöt poistetaan: tehdäänkö ala- vai yläharvennus vai jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuu, jossa harvennetaan kaikista kokoluokista. Riippumatta hakkuutavasta suositaan eri puulajien sekoitusta, mutta erityisesti jos halutaan metsän uudistuvan luontaisesti. Siinä se.

    Perko 18.9.2023, 10:21

    Vakuustalletuksista näkee  uudistukseen tarvittavat summat kultakin aikakaudelta, että seen verran tekemistä.  Sen aikainen ”Metsänviisas” on ne arvioinut.  Todistusaineeksi tarkoitan varauksia enkä sillä enempi kiusaa jo tappion kärsineitä.  Puuki  osaa kyllä laskea mutta muisti taitaa tehdä tepposia ehkä silottaen menneisyyttä.

    Omistusoikeus  oli hävitetty valvonnalla  ja mikään perustuslainkohta ei olisi oikeuttanut vakuuksiin.  Pakkotyöllä on monenlaisia hankkeita tehty , Stalinin kanavat , maissinviljely itäkarjalaan, ym ryssän kulissit ja P-korean moottoritiestöt ym.  Kumma ettei istuteltu palmumetsiä Suomeen.

    Suosittelen kirjaa joita lukeminen kiinnostaa.  Gerd Gigerenzer;  Riskitietoisuus  Miten hyviä päätöksiä tehdään

    Visakallo 18.9.2023, 10:49

    Kun Perko ennen oli noin huonosti asiat, niin miksi nykyisin valitat? Nythän metsien kanssa voi menetellä mielensä mukaan. Eikö vapaus olekaan hyvä asia?

    Perko 18.9.2023, 11:36

    Hiski Salomaan sanoin;   ”Meil vapauden kaiho soi”    Siitä olen Teille kertonut.  Jotkut haikailee  masokismista valvontaa, etenkin naapurilleen.

     

    Jovain 18.9.2023, 16:42

    Lähtökohtaisesti uudistuvat metsät ovat edelleen kasvatettavia metsiä. Kaikki metsät eivät sitä kuitenkaan ole. Sellaiset metsät kannattaisi suosiolla ottaa keinollisen uudistamisen piiriin. Vai kannattaako jättää päätöksen varaan, mitä tehdään. Kaikkialla metsissä on myös uudistuvia metsiä. Voi olla, että kannattaisi jo luokituksessa ottaa huomioon.

    Timppa 18.9.2023, 21:27

    Se, että joku metsä uudistuu luontaisesti, ei ole mikään tae siitä, että siinäkään jatkuva kasvatus on kannattavaa ja järkevää.

    Luken jatkuvan kasvatuksen tutkimusmetsä Lapinjärvellä uudistui erinomaisesti kuuselle.  Suomen parhaat asiantuntijat saivat vuosikasvuksi  4,5 m3/ha/v.  Nykytaimilla ja varhaisperkauksilla päästään jaksollisella tasolle 7,0 m3/ha/v.  Kuten tiedetään, niin jaksollisen paremmilla puunhinnoilla ja latvusmassa keräämällä katetaan katetaan uudistuskulut.

    Lapinjärvellä tuloksena oli puhdas kuusikko.  Ei ehkä enää kovin tavoiteltava lopputulos.

Esillä 10 vastausta, 8,461 - 8,470 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 846 847 848 … 1 278 1 279 1 280