Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,796 vastausta, 129 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 8,451 - 8,460 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • MaalaisSeppo

    Yksi asia, joka tuli mielleeni puolustaa kiertoiän jatkamista. Nimittäin naapurikateus. Pappa tällä perusteli n 55 v sitten järeän kuusikkonsa edelleen kasvattamista.

    mehtäukko

    Yksittäisten isojen kuusten kasvatus vain maisemapuiksi, muuten siinä ei ole mitään järkeä.

    Puuki

    Tehtiin päätehakkuu 03-khl:n metsään jossa olisi ollut (olosuhteiden salliessa) mahdollista jatkaa kasvatusta vaikka jk:na.  Mutta kuviolla esiintyi kuusissa juurikääpää ja kaarnakuoriasten tuhoja.

    Kasvatuksen kannattavuuden puolestakin päätehakkuu oli järkevämpi vaihtoehto vaikka tukki% oli vielä suht. alhainen.   Päätehakkuutulo oli 5600€/ha, 2. harvennustulo(5 %korko) 7 v. sitten n. 2800 €, ensiharvennustulo 1230 € . Yhteensä 9630 €/ha.  Menot : uudistus + th = 125 € + 340€ = 465 € (päätehakkuuvuonna; 5 % korko).  Nettotulo ennen veroja = 9165 €/ha.  Uudistuskulut ; 475 € + 320 € = 795 €/ha (Muokkaus + ku-istutus 800 kpl/ha) .  Lopullinen nettotulos = 8370 €/ha.

    Jos tulosta aletaan vertaamaan jk:n tekemiseen (jos olisi ollut mahdollista jatkaa sillä) , niin saadaan päätehakkuussa tuloa n. 2660 €/ha enemmän kuin tuloa tulisi jk:n harsinnalla. Siitä 20 vuotta olisi seuraava jk-harsinta  jossa tuloa pitäisi tulla ”tasapeliin” asti pääsyyn min. 7060€/ha .  Harsinnan tulos olisi kuitenkin n. 3200 € (Poistuma 70 m3/ha , 60 % tukkia) . Tasaikäinen kasvatus olisi siis johdossa n. 3860 € /ha vuonna 68 alkuperäisestä tilanteesta (- th kulut jos niitä enemmän kuin jk:n tapauksessa).  (20 vuotias taimikko ja harsittu jk -metsä oletetaan saman arvosiksi tässä vaiheessa).

    mehtäukko

    Jos /kun naapurikateus-synroomassa se seurailija tietääkin  perusteet kierto-ajan jatkon kalleudelle, Esson baarin vitsit eivät ainakaan vähene…

    Ylijäreydessä on aina riskinsä.

    Jovain

    Se menee jatkuvassa kasvatuksessa, ei ole alempia puunhintoja, ei alempia (ylempiä) korjuun kustannuksia. Ei alempia metsän tuottoja, ei perustamiskustannuksia tai hoidon kustannuksia. Ne ovat aivan muuta, mitä täällä tarjoillaan ja lakelmilla pyritään osoittamaan.-

    A.Jalkanen

    Mitä muuta Jovain? Pohdinta jää ylimalkaiseksi ellei esitä lukuja kuten Puuki esitti.

    mehtäukko

    Sekalluttahan on taas kerran Joovainin humeetti samoissa lauseissakin!? Satunnainen lukija ei saa tuollaisesta mitään tolkkua.

    Reima Muristo

    <p>Luonnon suojelu toimet nostavat puun kantohintaa. Sama lukuna: 2>1.</p>

    Perko

    Puukin laskussa  on unhoittunut yks juttu, alun maahan haudatut rahat; ”lasketaan mukaan vertailun alkutilanteen (yleensä päätehakkuu) tuloerot ja niiden vaikutus valitulla korkokannalla laskettuna, muuttuu tilanne yleensä selvästi.”    Edelleen unohdit vähentää ne noin ( 800 € + 200€ parit tamppaukset)=1000 € euron sijoituksen korot sieltä 60 vuoden vanhasta kaiken alkuaukosta   tekee yhteensä + korko reilu  10 000€.   Korkohan oli hyvä 5%    niin kuin olikin  joskus jopa 16%   Ahon hallituksen aikaan.   Silloin ” Kourittiin” seteleitä ja pankkiosakkeita rekkakuormittain.     Noilla Puukin  luvuilla kun ravitsee itsensä niin saahan siitä mielenrauhan ja levollisen olon.  Olkoon sitten oikein tai väärin kunhan itselle kelpaa niin  oikein hyvä!

    Laskutaito ei tarvitse olla kummoinen mutta pitää tietää mitä  laskee.  ” Monimutkaisesta pitää tehdä yksikertaisempi mutta ei silti yksinkertaistaa.”

    suorittava porras

    Perko unohtaa aktiivisesti yhden perusasian. Ilman sitä ”tamppaamista” ei maassamme kasvaisi nykyistä määrää puuta eikä sillä vähälläkään olisi markkina-arvoa ,kun ei olisi puuta hyödyntävää teollisuutta. Puunkäytön vaihtoehtona olisi vain polttaminen ja sahailu kotitarpeiksi.

    Mistä muuten mahtaa johtua ,että ”tampaajat” ovat tyytyväisiä työnsä tulokseen?Ainoa joka ei ole tyytyväinen ,on Perko, joka ei tamppaa. Kyllähän se varmasti viiksettää ,kun saa puistaan huonomman hinnan ja senkin vain ”tamppaajien” siivellä. Ilman tampaajia Perkon puut päätyisivät polttopuiksi ,mikäli niiden tekeminen sattuisi onnistumaan. Lautojen sahailu olisi jo ylivoimainen rasti. Korkolaskut voisi siinä vaiheessa unohtaa .

Esillä 10 vastausta, 8,451 - 8,460 (kaikkiaan 12,796)