Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,381 - 8,390 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Hyvä kysymys, sitä se varmaan pahimmillaan on, saa jopa laitteen toimimaan väärään suuntaan, mutta ei se myöskään välttämättä ole se toimiva malli. Tuskin kelpaa jäte metsät, joita mielellään tarjoillaan vaihtoehdoksi tai pilalle tai umpeen kasvaneet jaksottaisen metsät, joita myös tarjoillaan jk metsinä. Jää edelleen jaksottaisen hoitamattomien kontolle.   Vaikea on kuvitella hyvää jk metsää, joka on parhaassa tuoton vaiheessa, että olisi jollain tavalla kelvoton hoidon tai korjuun osalta. Niitä metsiä vaan on kovin vähän. Millä aikaa niitä metsiä olisi voinut kehittyä, yhden puusukupolven mittaisen sulun aikana, tai nyt alle kymmenen vuoden mittaisen lain muutoksen jälkeen. Ei niitä metsiä ole, mutta jos kohdalle sattuu, tuskin on hylkäämisen paikka.

    A.Jalkanen

    Komppaan Jovainia tässä kohtaa: olisi tärkeää saada metsänhoidon ohjeisiin selkeät askelmerkit siihen, milloin jatkuvaa kasvatusta kannattaa yrittää ja kuinka pitkään. Metsäammattilaiset pitää kouluttaa menetelmän käyttöön. Kysyntää riittänee ojitetuissa korvissa.

    Ministeri Mykkänen vaikutti olevan melko hyvin kartalla hiiliasioista A-studiossa.

    Metsuri motokuski

    Nythän jovainilta tuli järkevää kirjoitusta. Jk metsistä on vielä vähän tutkittua tietoa.  40 v päästä ollaan jo fiksumpia. Sitten alkaa olemaan jo niin monta kiertoa että tietoa alkaa löytymään. Muut ovat vain arvailua ja olettamuksia.

    suorittava porras

    Luontainen uudistaminen ei ole ollut missään vaiheessa kiellettyä siellä ,missä siihen on edellytykset. Kuitenkin onnistumisen todennäköisyys on luontaisten kohdalla huomattavasti keinollisen uudistamisen kohteita heikompi. Jk:ssa uskotellaan ,että se onnistuu lähes kaikissa olosuhteissa. Todellisuus on kuitenkin kaukana siitä. Kun tähän sitten lisätään tämä tuotteen markkinointi , ollaan jo seuraavan ongelman edessä. Saatko tuotteen markkinoille halumallasi hetkellä kilpailukykyiseen hintaan, on monille vilkkaan mielikuvituksen varassa. Alhainen kysyntä ja halpa hinta voi viedä taloudelliset unelmat romukoppaan.

    Jäljelle jää vielä korjuun onnistuminen. Miellyttääkö jälki ja kestääkö se tarkastelua lain puitteissa?

    Tässä sitä jännitettävää riskeistä piittaamattomille jk-uskovaisille riittää. Ei ihme ,että tämän palstan muutamilla miminerkeillä on vähän pinna kireällä , kun aletaan keskustella riskeistä. Niitä riittää jk:ssa.

    mehtäukko

    Alhainen kysyntä, halpa hinta, tuho-, ja tautiriskit, korjuuriskit, ei jalostushyötyjä, huonompi kokonaistuotto… jne. No mitä jää plussan puolelle?

    Jos on lorvikatarri-luonne, eikä tykkää tehdä metsänhoitoon kuuluvia välttämättömiä hyötyliikunnallisia töitä, siinä riittänee riittävän isoilla pinta-aloilla kerman kuorintaa.

    MJO

    Vaikea on kuvitella hyvää jk metsää, joka on parhaassa tuoton vaiheessa,

    Todellakin on vaikea kuvitella noin 10m2 pohjapinta-alan rääseikkö, joka on parhaassa tuottovaiheessa.

    Perko

    Ukothan ovat laskeutuneet riu’vultaan  ja päästelevät tuskanparahduksia.   Jos tuntuu vaikealle niin eihän  tarvitse  jatkaa kasvatusta.  Tamppaa uskollisesti aukkoaan ja käy huoltamon parlamentissa kertomassa saavutuksensa.   Siellä vertaisterapiassa  saa vahvistaa uskoaan sillä sitä tarvitsee  seuraavat 30 -50 vuotta ja vielä 70 jälkeenkin ( no sitä tuskin koette) , koko hommanne on  ollut turhaa ja etenkin tappiollista.   Jos   kuvittelette ihmeet saavuttavan taloudellisesti  tyhjällä aukolla  ette osaa edes yksinkertaista laskemista!

    Nuo ”ennustajan” luetellut vitsauksenne  eivät lajittele erikseen  metsänpuita ja voivat hyvinkin iskeä edelleen tasaikäiseen metsään niin kuin on käynyt jo  yli 50 vuotta kaikkine kusetuksineen.

    suorittava porras

    Pelkästään päättelemällä voi osoittaa Perkon kaavat vääriksi. Ei tarvitse tehdä edes laskutoimitusta. Kun käytetään väärin laadittua kaavaa ,tulos on hylätty ,vaikka itse laskutoimitus on oikein. Näin on päässyt tapahtumaan Perkon kohdalla.

    Visakallo

    Perko: ” koko hommanne on  ollut turhaa ja etenkin tappiollista. Jos kuvittelette ihmeet saavuttavan taloudellisesti  tyhjällä aukolla, ette osaa edes yksinkertaista laskemista!

    Perkon logiikan mukaan meikäläisen koivu-plantaasitkin olisivat sitten tappiollisia. Kun vuonna 1990 löin taimia maahan, en tietenkään pystynyt ennakoimaan, mihin koivunviljelyn kannattavuus kääntyy. Nyt tiedän jo toki paljon enemmän. Kolme harvennusta takana ja päätehakkuun voisi tehdä vaikka heti jos haluaisin. 90,00/39,00 takuukantohinnat toki siihenkin hieman houkuttelevat. 75,00/38,00 harvennuskantohinnatkin ovat ihan kelvolliset tällaisena aikana, kun tukkiprosenttikin oli 70.

    mehtäukko

    Tiukalle ottaa, kun faktat loppuvat eikä rahantuloa ole kuin haaveissa. Väärän valinnan tunnustamista ei nuppi siedä.

    Lahkolais-perkon on syytä testata oppinsa vetovoima jossain yleisessä keskustelupaneelissa. Väitän, että esittämillään teeseillä sali on kohta tyhjä ja guru saa kyykistellä himoitsemallaan riu’ulla yksikseen.

Esillä 10 vastausta, 8,381 - 8,390 (kaikkiaan 12,796)