› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,361 - 8,370 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 836 837 838 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen 29.8.2023, 18:19

    Kiitos pv. Talousmetsää kannattaa hoitaa selkeinä kuvioina, jotka ovat kukin suht samanlaista kasvupaikan ja puuston ominaisuuksien puolesta. Helpottaa hakkuiden ja metsänhoidon suunnittelua.

    Visakallo 29.8.2023, 18:59

    Jovain: ”Toisaalta kannattaako jollain suojuspuumenetelmällä todistella metsänhoidon paremmuutta ja osoittaa tai jopa vaatia osoittamaan vertailevaa tulosta.”

    Voisiko Jovain selventää, mitä vikaa suojuspuumenetelmässä on? Millä tavalla se eroaa jk:sta muuta kuin nimityksen suhteen? Vanhan metsälain aikana ei voinut jk:n nimellä tehdä hakkuita, siksi käytettiin termiä suojuspuuhakkuu. Haluaisin todella tietää mitä eroa niillä todellisuudessa on?

    A.Jalkanen 29.8.2023, 19:16

    Jaksollisen kasvatuksen luontaiseen uudistamiseen tähtäävä suojuspuusto on ikään kuin tiheämpi siemenpuusto, eli kaikki puut ovat suunnilleen samankokoisia ja yleensä samaa puulajiakin. Menikö oikein? Nykyisin kai enää harvoin käytetty menetelmä, koska se johtaa uudistusalan heinittymiseen ja vesottumiseen valon lisääntyessä. Jos taimikkoa ei suojuspuuston alle synny, uudistaminen on sitten työläämpää.

    Nykyinen jatkuva kasvatus  on eri asia: siinä koetetaan muodostaa ja säilyttää puustossa erilajisuutta ja erikokoisuutta, jotta metsässä olisi jatkuvasti hakattavaa.

    Visakallo 29.8.2023, 19:40

    Ei mennyt A.J. oikein. Suojuspuustona käytettiin useampaa puulajia, monesti kaikkia kolmea, ja ne olivat myös eri kokoluokkaa. Suojuspuuhakkuuta ei käytetty, jos taimikkoa ei ollut alkanut jo muodostua ennen hakkuuta. Heinittyminen ja vesakoituminen johtui siitä, että suojuspuustoon tuli tuulenkaatoja ja puita kuoli pystyyn. Menetelmässä ei todellakaan ollut eroa nykyiseen jk-hakkuisiin, paitsi siinä, että nykyään jk:ssa ei edes edellytetä valmiin taimikon olemassaoloa.

    A.Jalkanen 29.8.2023, 19:50

    Tämä selvä. Minulla oli mielessä tasaikäinen ja -kokoinen yhden puulajin päätehakkuuta lähenevä metsikkö. Siitähän ei jiikoo-metsää saa aikaiseksi muuten kuin avohakkuun kautta.

    Jovain 29.8.2023, 20:41

    Ne voivat olla ihmeellisiä nämä metsänhoidon kuviot. Tuskin riittää nykyinen poiminta ja pienaukko, kuten Visa tuossa edellä: ” jk:ssa ei edes edellytetä valmiin taimikon olemassa oloa”. Eli myös jatkuvassa kasvatuksessa on mentävä avovaiheen kautta, että saadaan taimikko nuorimetsä (sekametsä) aikaiseksi. Eli ei kannata tuhlata aikaa uusiutumattomaan poiminta ja pienaukko hakkuisiin. Tilanne on toinen, jos kysymys on luontaisesti uudistuvasta metsästä. Joskus tunkee taimikkoa ja nuorta metsää ihan vaivaksi asti.

    pv 29.8.2023, 21:57

    Kävi kuten arvelinkin, eli vanhoja ja lahoja ne olivat. Tuo ruskea on ilmeisesti tyvilahoa? Tässä olisi tehty JK:ta huonoin tuloksin.

    Väärä kasvupaikka, valon puute, ehkä liian tiheä. Ketään ei voi syyttää, tuota kuviota ei koskaan muokattu maatalouskäyttöön, tai avohakattu. Nuo puut joita kaadetaan ovat muisto vanhoista isännistä.

    Oli hienoa nähdä että luonto puskee männyn taimea alueelle. Rohkeasti vaan uudistamaan kuvio, eikä säästellä vääriä puita.

    Läpimitta tyveltä on tosiaan sellainen 10cm. Ikää voi olla 50 vuottakin, lopetin laskemisen kun vuosikasvu oli alle 1mm vuodessa.

    Nostokoukku 29.8.2023, 22:21

    Ikää taitaa olla lähimain sata vuotta. Ylimmässä kuvassa saattaa olla myös lylyä. Kannon muotoilin kertoo siitä. Puu on yrittänyt kasvaa suoraan ja kehittänyt lylyä toiselle puolelle.

    Jovain 30.8.2023, 08:40

    Mitä eroa on siemenpuu-, suojuspuu- tai kaitalehakkuilla, ovat uudistushakkuita. Sen sijaan poiminta- ja pienaukkohakkuut luokitellaan kasvatushakkuisiin. On metsänhoidon tavotteissa ristiriidassa. Menettelee tietenkin näinkin, mutta laissa poiminta- ja pienaukkohakkuilta pitäisi edellyttää metsän uusiutumista. Ovat käytännössä uusiutumattomina avohakkuita. Tiedä sitten, tavoitellaanko nykyisellä menettelytavalla enemmän logistisia vai metsänhoidollisia tavotteita. Jos näin on, siihen on lanseerattu yksi metsien tuoton vajaatuottoinen vaihe.

    pv 30.8.2023, 23:24

    Nyt löytyi sydänlahoa kuusesta. Noissa muissa puissa taitaa olla lylyä.

    Katselin että tällä on terve latvus, mutta päätin kaataa kuitenkin. tajusin kanssa että jatkuva kasvatus liittyy pääasiassa siementämiseen, mutta tarkkuutta myös siihen että mitä puita lähdetään kasvattamaan!

Esillä 10 vastausta, 8,361 - 8,370 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 836 837 838 … 1 278 1 279 1 280