”Leppää seassa kasvavat kohdat tuottaa nopeasti  lisää puuta.  En ole löytänyt  siihen liittyvää tutkimusta. Oma havainto on , että  yli kaksin kertainen  lustonkasvu sopivilla kohdilla on syntynyt.. Sehän  on enemmän kuin 100 % lisä  eikä paljon maksa!  pv , jätä leppiä sekaan  ne tuottaa vaivatta ( N ) luomulannoitetta  satojen euron edestä vuodessa !”

Eipä niitä tarvitse raivata. Ne löytävät oman paikkansa jostakin varjoisasta. Ne muutamat lepät joita kaadoin, jos ne alkavat vesoa niin ne saavat jäädä koivujen alikasvuksi.

Tuossa Puukin logiikassa mättää itsekseen syntyneet puuntaimet jotka hän hetimmiten laittaisi ”verolle” tai korolle.  Miten on jos puutarhaasi ilmestyy uusi kirsikkapuu,  annat sen kasvaa niin millaista korkoa ja kenelle siitä joudut maksamaan ?    Paljaaksi hakatussa  ja koneilla möyhennetyssä metsässä istutetut puunalut ovat kalliit  eikä hetimmiten ole tuloa saatavilla niin on neuvottu ja mielenrauhaa lievittävää laskea  menetys korkotappioksi… Mutta   siinä  sijoituspääoma on kokonaan haihtunut!    Silloin raha ei ole  korkoa korolle  kasvamassa  tuottotilillä jonka voi nostaa kuin pankista pääomineen.

Onhan näissä pv:n esimerkeissä jatkuvan kasvatuksen elementtejä, kannattaa säästää ja jatkaa kasvatusta. Kun vaihtoehto on avohakkuu ja investointi metsän uudistamiseen, jossa useinkaan ei auta jäävän puuston vähäinen myyntiarvo, mutta joka edelleen kasvatettuna autetaan tuottamaan ja hyvän taimettumisen kautta metsä uudistuu. Toisaalta myös jk:ssa on mentävä avovaiheen kautta, jolloin saadaan jalostus ja maan muokkaus mukaan. On olemassa uusiutumattomia tai heikosti uusiutuvia maapohjia, jotka kohtuudella onnistuvat vain avovaiheen kautta. Myös valopuut vaatii sen tilan.  Toisaalta kannattaako jollain suojuspuumenetelmällä todistella metsänhoidon paremmuutta ja osoittaa tai jopa vaatia osoittamaan vertailevaa tulosta.

Kuusen taimikko on siis jo tullut luontaisesti ensimmäisen hakkuun jälkeen 8v sitten.

Alue on hyvin kosteaa. Uskon että siemeniä heittelemällä saa myös uutta taimikkoa syntymään.

Olisin siis kiinnostunut uudistamaan puiden juuriston kerralla. Nuo kuuset ovat hieman valontukkeena aamuauringolle. Mutta koska alue on rinteen päällä, se on armollisempi.

Ei ole tarkoitus sekoittaa metsänhoitoa, vaan toimia sen mukaan, mikä on hyväksi todettu. Vielä joskus vuosikymmeniä takaperin, kun jatkuvaa kasvatusta käytettiin, sulussa ei ollut avohakkuu, ei myöskään maan muokkaus. Niitä käytettiin riippumatta siitä, uudistettiinko keinollisesti tai luontaisesti. Jos pyritään sekametsiin, eihän se onnistu luontainenkaan muuten kun avovaiheen kautta. Eroavuus on metsänhoidollinen, toiset metsät uudistuu luontaisesti ja toisissa metsissä on käytettävä keinollista uudistamista ja riittääkö nykyinen poiminta ja pienaukot?