Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,201 - 8,210 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo

    ”Tuloa ei kuulu  30- 50 vuoteen” 

    Miksi Perko toistat tuota valetta vuodesta toiseen? Se on vienyt uskottavuutesi.

    A.Jalkanen

    Mielestäni juuri kirjailin aukon tuotto -ketjuun esimerkin, joka osoittaa että puuston kasvu voi kattaa uudistamis- ja hoitokulut, jos kaikki menee hyvin. Bruttotuotosta tulee vielä vähentää verot, mutta niitä pienentää menojen vähennysmahdollisuus.

    Ei tuloa 30-50 vuoteen ei pidä paikkaansa. Perkon matematiikka vaikuttaisi perustuvan siihen, että hänen mielestään metsän puissa oleva raha ei ole sijoitettua rahaa ja hoitokuluja ei tule. Tällaisella ajattelulla jiikoo on tietysti ylivoimainen. Totta kai puuston arvo on sijoitettua, koska tuo raha tuottaisi tuloa metsän ulkopuolella.

    Perko

    Puuston arvo  + sijoitus kuuluisi  olla samoin korollista myös muissa laskelmissa.   Miksi niin ei tehdä?

    Visakallo

    Jk:n kannattajat, joita minä henkilökohtaisesti tunnen, ovat niitä peräkamarin poikia, jotka eivät ole ostaneet hehtaariakaan, vaan ovat vahoilla päivillään jääneet yksinään kiertelemään kotipaikan ränsistyneitä nurkkia. Toisaalta heitä hieman ymmärtääkin, ettei mihinkään haluta oikein enää panostaa.

    Puuki

    Perko on näemmä ihan ulapalla laskuissaan mutta ei voi myöntää sitä.

    mehtäukko

    ”Etelän puitako varten mehtäukko se Keminkin iso investointi tehtiin, jos ei puu pohjoisessa kasva?”

    Onko Kemin biotehdas saha, ja kuka on kuitupuun kasvua epäillyt?

    Perko

    Hölmöläiset vai kuvittelee jotenkin saavan rahan kasvamaan maassa.  On kohtalainen ero metsän tekemillä puilla tuottavuudessa jossa on ylenaikaa   arvokasvukäyrä sojotta pystyssä myyntien väliillä!    Tai ootella  uuden taimikon selviytymistä   horsmasta.

    A.Jalkanen

    Osoita Perko virhe aukon tuottolaskelmassani, niin keskustellaan sitten miten tuottoa voidaan parantaa.

    Yksi varteenotettava ongelma on se että tasaikäisen puuston kasvu voidaan pitkäaikaisten havaintojen (koetoiminta plus VMI) ansiosta ennustaa paljon varmemmin kuin erirakenteisen puuston kasvu. Esimerkissäni jatkuvapeitteinen metsä kasvoi erittäin hyvin, Etelä-Suomen keskikasvua vastaavasti, eli 7 m3 tukkia per hehtaari vuodessa. Jos pystyy järjestelemään puuston rakenteen tuohon kasvuun, niin epäilemättä metsikön edelleen kasvatus kannattaa.

    Visakallo

    Kaikki on suhteellista Perko. Minullakin on nyt männikköitä, joita olen ollut itse kylvämässä, ja nyt ne olisivat jo valmiita päätehakattaviksi, jos olisi rahan tarvetta. Kolme kertaa olen niistä saanut harvennustulot. 700-800 kuutiota 55-65 vuoden kiertoajassa kasvaneita kuusikoita on nyt kymmenkunta aluetta jonossa odottamassa päätehakkuita, ja niistäkin olen saanut kolmet harvennustulot. Koivikot uudistan kohta alle 40 vuotiaina, ja niistäkin olen ottanut jo kolmet harvennustulot. Anteeksi taas Perko, että kirjoitin tänne väärään ketjuun, mutta niinhän sinä aina itsekin teet, kun viittaat joka kerta jaksolliseen kasvatukseen jk-ketjussa.

    R.Ranta

    Hyvin yksinkertaista!

    En näe mitään mieltä investoida metsän kasvuun, ellen koe sen tuottavan riittävää  korkoa. (esim. 4%)  Kasvu tai maan tuottokyvyn hyödyntäminen ei ole ensisijainen tavoite, vaan vain eräs keino tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteena on kannattavuus, jonka reunaehto on tuo investoinneille saatava korkotuotto. Se sitten johtaa mihin johtaa, jatkuvaan jaksollisen tai johonkin ”välimuotoon”. Siis hyvin erilaisiin toimiin olosuhteista riippuen. Sen vuoksi näen periaatteellisen keskustelun jk vai jaksollinen täysin turhana.

    En näe pienintäkään mieltä tuon reunaehdon poistamisessa. Ajallisia olosuhteita tietysti pyritään hyödyntämään niin hyvin kuin osataan.

    Verottajan sivuilta kysyjä löytyy tieto metsävähennyksen tuloutumisesta tilaa myytäessä. Voitto tai tappio on myynnistä saatava tulo – hankintahinta ja veroa laskettaessa siihen lisätään hankinnasta saatu metsävähennys, ainakin käytetty määrä. Metsävähennystä ei enää eritellä tilakohtaisesti. Jos jossakin tilassa on käytetty niin tuloutuu.

Esillä 10 vastausta, 8,201 - 8,210 (kaikkiaan 12,796)