› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,191 - 8,200 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 819 820 821 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 27.7.2023, 18:54

    Heh, eikös kaikki, mikä on Pähkinäsaaren rauhan rajan pohjoispuolella ole Lappia?

    Timppa 27.7.2023, 19:01

    Se tuntuu että pohjosessa se kasvu loppuu äkkiä siinä kun yksi tukki puusta tulee. Sen jälkeen tuntuu että se puu ei muutu ikänä vaan on aina saman kokonen. ’

    Harvennus auttaa tai sitten ei.

    R.Ranta 27.7.2023, 22:47

    Se on selvä, ettei Lapin metsät sellaisia ole kuin Visan metsät, eikä sellaisiakaan kuin Timpan metsät. Boniteetti on eri ja puun pituus jää lyhyemmäksi. Se on kuitenkin kiistaton tosiasia, että nämä Lapin lailla, usein reheville maille auraamalla ja istuttamalla uudistetut puustot kasvavat ainakin nuorena hurjaa vauhtia. Varsinkin sopivat rinnemaat. Ilmeisesti mänty pystyy tehokkaasti hyödyntämään keskikesän yöttömän yön valo-olosuhteet.

    Nythän siellä männyn istuttaminen on rajusti vähentynyt, kun valtio ei enää maksa kaikkea.

    Olen vain yrittänyt kertoa oman tarinani  ja että taloudellisen tuloksen tekeminen metsillä ei ole yksinomaan maksimaalisesta puuntuotoksesta kiinni. Se on monien seikkojen ja olosuhteiden muodostama kokonaisuus.

    torna0136 28.7.2023, 03:53

    <p>R.Rannalle kysymys. Kirjoitit että pinta-alaveron päättymisen jälkeen en ole ostanut aariakaan jne. Olet siis ostanut vielä metsää siirtymäkauden aikana 1993-2005 koska olet joutunut tulouttamaan metsävähennystä . Miten se tulouttaminen lasketaan, onko se jos myy tilan just se määrä mitä on saanut metsävähennystä? Eli kun myy sellaisen tilan niin päälle vielä luovutusvoittovero ja tuleeko vielä muutakin?</p> Siis se määrä mitä on käytetty metsävähennystä tuloutetaan? Näinkö menee?

    mehtäukko 28.7.2023, 06:38

    Tornan kysymykseen vastausta odotellessa ”…En usko RR:n liioittelevan. Kyllähän Lapissakin 30-vuotias männikkö alkaa suotuisissa kasvupaikoissa olla tukkikoossa..”

    Kuka näitä satuja uskoo?  Mikä tutkimus tukee tuota vai onko nyt luulo jo tiedon väärti? Verotuksen taitekohta oli -05, -06 josta muutoksesta kuka teki mitäkin eikä tänä aikana lämpösummat yms. ole metsänkasvuun edes voineet niin paljoa vaikuttaneet. Ei silloin ollut tuulimyllyistä mitään hajuja laskea muka viisaana uusia tuottoja. Ne ovat sattumia nykyisistä vihervouhotuksesta, jossa kyllä myllyn takia linjan alle jäänyt metsä sosialisoidaan.

    Visakallo 28.7.2023, 07:05

    Etelän puitako varten mehtäukko se Keminkin iso investointi tehtiin, jos ei puu pohjoisessa kasva? Aivan järjetöntähän olisi metsiä omistaa ja mitään tehtaita rakentaa, jos ei edes suotuisissakaan paikoissa alkaisi mänty kolmekymppisenä olla tukin mitoissa. 2,5-3 mm lusto siihen riittää. Ei kait nyt kukaan mitään järeitä seinähirsiä sentään ajatellut?

    Gla 28.7.2023, 07:20

    RR: ”Olen vain yrittänyt kertoa oman tarinani  ja että taloudellisen tuloksen tekeminen metsillä ei ole yksinomaan maksimaalisesta puuntuotoksesta kiinni. Se on monien seikkojen ja olosuhteiden muodostama kokonaisuus.”

    Kyllä tuo on käynyt selväksi ajat sitten. Kiinnostavaa onkin puun kasvuun liittyen se, miten kasvu saadaan kustannustehokkaasti aikaan. Sinä olet saanut ilmaiset, raskaalla menetelmällä keinollisesti uudistetut taimikot hyvään kasvuun. Apuna on ollut poikkeuksellinen markkinatilanne, jollaista ei ole näköpiirissä ja siten enää mukana kenenkään kannattavuuslaskelmissa. Muukin tuotto metsätaloudesta perustuu tuohon poikkeukselliseen tilanteeseen. Sinulla on siis mannerheimintienvihreiden tavoin varaa leikkiä ajatuksella jatkuvasta kasvatuksesta. Et toki sitä harjoita, kuten ei vihreätkään.

    Me, joilla on edelleen omat rahat kiinni kasvavassa puustossa, joudumme elämään vallitsevien reaaliteettien kanssa. Silloin täytyy hyväksyä se, että puuston hyvä kasvu on edellytys metsätalouden harjoittamiselle ja kustannuksia leikkaamalla aikaan saatu surkastuva kasvu ei tuo jatkuvuutta. Joillekin se tosin riittää, kun seuraukset jää seuraavalle omistajalle. Esimerkkejä tällaisista metsänomistajista ei voi pitää osoituksena jk:n toimivuudesta.

    Tuulivoimalasta saadut tuotot ovat jotain muuta kuin metsätalouteen liittyviä juttuja. Toivottavasti elinkaaren lopussa omistaja purkaa laitoksen ja vie romunsa pois. Vaihtoehtona on sekin, että myllyt omistaa siinä vaiheessa konkurssiin ajettava pöytälaatikkofirma ja maanomistaja velvoitetaan laitoksen purkuun.

    Perko 28.7.2023, 08:08

    Gla: ” Esimerkkejä tällaista metsänomistajista ei voi pitää osoituksena jk:n toimivuudesta.”   Millaisen varmistuksen  Gla tarvitsee .   Vahingosta syntyneen Eri-ikäisen puuston ( laki ei sitä estänyt)  on selvästi parempikasvu ja tuotto kuin rahoituksella aloitettu puuston teko , josta tulee 20 000 € tai suurempi meno.    Hidaskasvuisen puuston hehtaarituoton voi oikaista nostamalla tiheyttä. Kats .  Jouko Laasasenahon tilavuus taulukosta.    Olematon kasvu on paljaalla maalla joka jatkuu aukoksi hakkuulla tietymättömiin tappiolla.

    Gla 28.7.2023, 08:19

    ”Millaisen varmistuksen  Gla tarvitsee .”

    En tarvitse varmistusta, koska en pidä jk:ta parempana. Markkinointi toimii kuitenkin niin, että muutama näkyvässä asemassa oleva jk-kasvattava riittää osoittamaan menetelmän edut. Valtaosa, joka kasvattaa jaksollisena, ei ole osoitus jaksollisen paremmuudesta.

    Usein sanotaan, että hyvä lähtökohta jk:lle on sekametsä. Tämä on seurausta avoimesta vaiheesta. Ymmärrän tämän niin, että jk:lle jk on huonompi lähtökohta. Jk pilaa siis edellytykset jk:n harjoittamiseen. Eikö olekin kummallinen yhtälö?

    ”Eri-ikäisen vahingosta syntyneen puuston ( laki ei sitä estänyt)  on selvästi parempikasvu ja tuotto kuin rahoituksella aloitettu puuston teko , josta tulee 20 000 € tai suurempi meno. ”

    Voitko suomentaa?

    ”Hidaskasvuisen puuston hehtaarituoton voi oikaista nostamalla tiheyttä.”

    Juurihan meille on kerrottu, että puustoa kasvatetaan liian tiheässä. Tiheyden nosto ei siis ole keino, vaan olosuhteista huolehtiminen.

    ” Olematon kasvu on paljaalla maalla joka jatkuu aukoksi hakkuulla tietymättömiin tappiolla.”

    Tähänkin kaipaan suomennosta. Tai anna olla, et ennenkään ole siihen kyennyt.

    Perko 28.7.2023, 08:45

    Onhan nuo vaikeita ymmärtää, kun  menee ajatukset  väärään järjestykseen .  Yritetään, paljaalla maalla ei ole kasvua  ja  Timpankin  mielestä se vaatii kovaa raatamista  vuosia  johon naapurikylän väkeä tarvitaan avuksi.  Tuloa ei kuulu  30- 50 vuoteen mutta menot kasvaa 5,5, %/ v.  Katso tuolla aiemmin on  Anneli Jalkasen  linkki  laskelmaan.    Tääkin  olis kuulunut Aukon tuottomenetelmät  sivulle!  Muutetaan sinne myöhemmin.

    Gla  hanki jokin kirja tai tiedosto jossa on ongelmiasi käsitelty, niistä on suurta apua  kun valitset ratkaisuja  metsänkäsittelyyn.   Tavoite kun on selvä niin  menetelmää on  mahdollista korjata.

Esillä 10 vastausta, 8,191 - 8,200 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 819 820 821 … 1 278 1 279 1 280