› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,181 - 8,190 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 818 819 820 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 27.7.2023, 08:43

    Oli siis väärä kysys, anteeksi Perko siitä!

    Gla 27.7.2023, 08:50

    ”Gla  harhailee  kasvuluvuilla,  arvokasvulla puussa tarkoitetaan enempi  myyntihinnanmuutosta  eli on muutakin kuin kasvun -% -muutos.”

    Ihan sama, mistä arvokasvu muodostuu. Reiman puustossa se on peräisin kuutiomääräisestä kasvusta. Kaikki lasketaan tasaveroisesti mukaan.

    Perko 27.7.2023, 09:06

    Totta kaikki lasketaan kassaan!  Tuo hinnanmuutos vaan tapahtuu vain parikertaa puunkasvussa ja  toisen  ” yhden yön ” muutoksesta   tuottokasvu -%   rauhoittuu. Silloin  on hyvä hakea  myyntihetkeä jotta  riskeille altis omaisuus ei tuhoutuisi ennen luovutusta.

    A.Jalkanen 27.7.2023, 10:44

    Arvokasvu on siis vuotuinen metsikön arvon muutos kuten nimikin jo kertoo.

    https://arvometsa.fi/kannattavan-metsatalouden-lyhyt-oppimaara/

    Timo Pukkala käyttää tekstissään termiä arvokynnys, jolla ilmeisesti tarkoitetaan taimen siirtymistä kuitupuuksi ja kuitupuun siirtymistä tukkipuuksi. Timo kannustaa hakkaamaan metsää niin että arvokasvu pienenisi mahdollisimman vähän; jätetään siis niitä puuyksilöitä jotka ovat arvokynnysvaiheessa ja poistetaan kasvuansa lopettelevia isoja puita. Hakkuun tavoitteena on että sitoutunutta pääomaa vähennetään mahdollisimman paljon mutta kasvua mahdollisimman vähän.

    Esimerkeistä ilmenee, että jatkuvasti poimitussa metsässä voi olla hyvä arvokasvu, mutta puustopääoma ja tasearvo ovat selkeästi pienemmät kuin jaksollisessa metsässä. Kasvuja hehtaarille tässä ei esitetä, vaan ne joutuisi päättelemään arvokasvuista.

    R.Ranta 27.7.2023, 13:45

    Kun pinta-alaverolle metsiä siirtymäkauden aikana ostettiin, niin päämääränä oli ostaa puuta myyntiin. Pohjat ja nuoret metsät tuli siinä sivutuotteena. Kun metsästä poistettiin kaikki lain mukaan mahdollinen, niin metsän suhteellinen arvokasvu nousi ratkaisevasti. (Suhteellinen siis tarkoittaa puuston vuotuista kasvua verrattuna puuston arvoon.) Silloin ”mahdollisesti” metsään vielä kiinni jäänyt hankintahinta kasvoi riittävää korkoa tälle sijoitukselle. Tietysti iso pää edellä puita pois, koska isojen puiden suhteellinen arvokasvu pienenee jyrkästi puun järeytyessä. Lapista sai ostaa kuution puuta puoleen hintaan Etelä-Pohjanmaahan verrattuna ja myydessä puun hinta oli melkein sama. Kaupanpäällisenä tuli  mm. Lapin lailla perustetut taimikot ja nuoret puustot. Nyt nämä taimikot ovat jo tukkirunkoja. Metsän kasvu m3/ha oli siis vain eräs tekijä, eikä todellakaan tärkein. Tarkoituksena on tehdä taloudellista tulosta ja siinä kasvu m3/ha/v on vain eräs tekijä. Kuten olen aiemminkin todennut, silloin pitää takoa, kun rauta on kuumaa. Lapissa on iso potenttiaali merkittävään tuulivoimatuotantoon ja siellä elinolosuhteiden paranemiseen.

    Siksi tämä esim. 800 m3/ ha ja kasvu 8 m3/ha/v eli puustopääoman tuotto 1 %, kun taas 100 m3/ha ja kasvu 8 m3/ha/v niin tuotto on 8%.

    Teimme siis lähinnä puukauppaa melkeinpä nollaverolla. Pinta-alaveron päättymisen jälkeen en ole ostanut aarikaan – vaan myynyt lähinnä naapureille ja muihin kun metsätalouden tarkoituksiin. Metsävähennyksen tuloutuminen tietysti vähän jarruttaa myyntiä muille kuin lähisukulaisille, mutta rajut hakkuut pinta-alaverolla helpottavat asiaa.

    Vertailu jatkuvan ja jaksollisen välillä voidaan mehtäukko tehdä ihan millä ajan hetkellä tahansa. Muun väittäminen kertoo, ettei ymmärrä paljoakaan siitä mistä puhutaan.

    Männikköjen kasvattaminen on tietysti lähinnä jaksollista metsänhoitoa, ellei siemenpuuston avulla uudistamista katsota jatkuvaksi kasvatukseksi.

    Jovain 27.7.2023, 17:03

    Visa nuo latvusmassa/kannot/bonukset olivat esillä muussa yhteydessä, eivät siinä, ovatko peitteisessä metsänhoidossa saatavissa. Ovat kuitenkin aiheellista pitää esillä, jäähän peitteisessä esim. Kemera saamatta. Sen maksatus ei oikein sovellu hoitomuotoon ja sitä on pidettävä puutteena. Ei ole kuitenkaan mikään ”ilmaispalvelu”, vaan on ihan oikeasti maksettava tuki. Olisi kohtuullista, jos Kemeraa tai vastaavaa etuutta maksettaisiin myös peitteiseen metsänhoitoon.

    mehtäukko 27.7.2023, 17:19

    Niin RR, mehtäukolle on aivan se ja sama mitä, milloin ja miksi olet ostanut. Sekin, kuinka suhtaudut hoitamiseen kentilläsi.

    Niitä mitä tänne sitten esitetään ja väitetään, asioiden ristiriitaisuuksia en purematta niele. Tässä on taas sellaisesta ”hyvä” esimerkki:…”Kaupanpäällisenä tuli  mm. Lapin lailla perustetut taimikot ja nuoret puustot. Nyt nämä taimikot ovat jo tukkirunkoja…” Se mitä tiedetään Lapin kierto-ajoista ja kehu” taimikot ovat tukkirunkoja”, osoitaa, millä arvostuksella RR:n juttuihin joutuu suhtautumaan.

    Gla 27.7.2023, 17:58

    RR: ”Männikköjen kasvattaminen on tietysti lähinnä jaksollista metsänhoitoa, ellei siemenpuuston avulla uudistamista katsota jatkuvaksi kasvatukseksi.”

    Minusta siemenpuusto ei täytä jatkuvasti peitteisen metsän määritelmää. Onhan joku jk-profeetta tuotakin menetelmää tarjonnut, kun toimivista jatkuvasti peitteisistä menetelmista on ollut pulaa.

    Kerrotko lisää Lapin lain mukaisista taimikoista, jotka ovat nyt tukkikokoisia?

    Visakallo 27.7.2023, 18:41

    En usko RR:n liioittelevan. Kyllähän Lapissakin 30-vuotias männikkö alkaa suotuisissa kasvupaikoissa olla tukkikoossa. Olihan tällaisia suotuisia kasvupaikkoja Osaran aukeillakin.

    Rukopiikki 27.7.2023, 18:51

    Tämä palsta on kyllä vaikea käyttää. Kun alkaa lisätä ja korjata tekstiä niin äkkiä kaikki poissa kun lähetys tökkii ilman kenttiä.

Esillä 10 vastausta, 8,181 - 8,190 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 818 819 820 … 1 278 1 279 1 280