› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,151 - 8,160 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 815 816 817 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 26.7.2023, 08:05

    Kettusen omista kirjotuksista metsänsä korjuumahdollisuuksista on kasvutiedot saatu.

    Perko 26.7.2023, 08:17

    Oletko soveltanut ” jakokulmaasi”  Arvon lukuihin?  Varmasti ne alkuperäisetkin ovat  Puukilla tallella.  Laita näkyville!

    Visakallo 26.7.2023, 08:26

    Eihän tuossa Perkon tuolla edellä esittämässä esimerkissä ole sinällään mitään ihmeellistä, aivan normaali hoidettu ylispuukuvio, joita on täällä yhdellä jos toisellakin.

    Puuki 26.7.2023, 08:28

    Mitään jakokulmaa ei ole ollut käytössä.  Fakta on se että jk metsä ei kasva keskimäärin läheskään yhtähyvin kuin viljelty metsä ja siihen on selvät syyt olemassa.  Onhan siitä ollut muitakin esimerkkejä esillä kuin tämä.

    Perko 26.7.2023, 08:42

    Visa  on ihmeidentekijä aukossaan ja Puuki pölisee omijaan!   Eri-ikäinen puusto oikein ryhmittyneenä on myös viljelymetsä  mutta sitä ei rasita perustus-  ja ylläpitokulut.

    Visakallo 26.7.2023, 08:52

    Ei Perko minun tarvitse mitään ihmeitä tehdä, riittää kun tekee hoidot ja hakkuut ajallaan. Koska tunnet jaksollisen metsänhoidon perusteellisesti, niin tiedät tämän erittäin hyvin. Mikä sai sinut kääntämään ronkkelisi nykyiselle uralle? Liittyykö siihen jotain henkilökohtaista?

    Jovain 26.7.2023, 09:09

    Puu kasvaa yhtä hyvin oli jaksottaista tai jatkuvaa, muut syyt siihen vaikuttavat. Tuskin Kettunen tänne 1 mm vuosikasvuja tarjoilee, tai hakkuuttaisi metsänsä raiskioksi ja väittäisi, nyt on hyvä.

    Metät kunnossa! 26.7.2023, 09:18

    Minä en edelleenkään ymmärrä, miksi jaksollisen keskustelussa keskitytään perustamiskustannuksiin ja arvioidaan paremmuutta muihin malleihin vuosikymmeniä eteenpäin valitulla korolla. Tässä kohdin RR:n (ex-Pöllö?) kommentti menojen ja tulojen kokonaisuudesta on ainoa ratkaiseva tekijä. Toki jos halutaan optimoida esim. 20 vuoden jaksolla nettokassavirta on jk varmasti monessa kohdassa ylivoimainen. Mutta kun kassavirtaan lisätään tasearvon kehitys alkaa Perkon laskelma jo tökkiä. Aikaa kun kuluu lisää se suoraastaan romahtaa jaksolliseen verrattuna. Kuten todettu – 8000 kommenttia eikä valmista tule…..:-)

    Visa uudistaa latvusmassalla ja kuka milläkin. Minä en näe koko päätehakkuutuloa tuloksi, vaan verottajalle siitä tehdään menovaraus seuraavan vuoden viljelyyn. Se osa on rahaa jota ei oikeasti edes käytännössä ollut, koska päätehakkuuseen kuuluu uudistus tavalla tai toisella joka tapauksessa – toimenpide (päätehakkuu) pitää käsitellä kokonaisuutena.

    mehtäukko 26.7.2023, 10:12

    Kyllä, ja silläpä mehtäukko pitää metsätalouden harjoittamisessa mallina ,että on varminta tukeutua valmiiksi laskettuihin todennäköisesti parhaisiin käytänteisiin. Ja kuitenkin on riskit ja niihin korjaavat temput. Vallitsevassa metsätaloudessa korkoihin hirttäytyminen on yhtä tyhjän kanssa, toimii vain oikein.

    Timppa 26.7.2023, 10:30

    metsäni harvennetut 200 runkoa kasvavat 40 litraa vuodessa, yhteensä 8 kuutiota hehtaarilta ”

    Tuo voi hyvinkin olla totta, kun aloittaa mittauksen, kun harvennuksesta on kulunut 3 vuotta ja lopettaa sen, kun aikaa on kulunut 10 vuotta.  Tietenkin sillä edellytyksellä, että puut pysyvät pystyssä ja hengissä.

    Katselin parin meidän lehtomaisen kankaan n 50-vuotiaan kuusikuvion tietoja.  Molemmat harvennettu 2 kertaa.  Toisessa runkoja oli 629/ha ja kasvu 12 m3/ha/v ja toisessa 553/ha kasvu sama 12 m3/ha/v.   Rohkenen kyllä epäillä, että pysyvässä kasvussa päästäisiin lähellekään 8 m3/ha/v, jos puusto tiputettaisiin tasolle 200/ha.  Todennäköisemmin olisi odotettavissa Konnevesi-ilmiö.  Siis puut nurin.

Esillä 10 vastausta, 8,151 - 8,160 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 815 816 817 … 1 278 1 279 1 280