Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,141 - 8,150 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Nuakka

    Yli 8000 kommenttia eikä loppua näy…. Jos tutkii yhden puun kasvua, ei paljoa tarvitse valita ”parasta yksilöä”, eikä pyöristää vähän jopa tiedostamattaan desimaaleja ylöspäin, niin alkaa hehtaari- ja tilatasolla olemaan kovia kasvulukemia. Hienoa olisi nähdä hakkuukertymiä tukkiprosentteineen, jäävän puuston määrä/laatu/runkoluku,saatu kantohinta, aika seuraavaan ja sitä seuraavaan hakkuuseen ja niiden em.tiedot. Aivan, niitä ei ole kenelläkään olemassa ennenkuin muutaman kymmenen vuoden päästä. Jos yhden kerran tekee ylispuuhakkuun ja saa jäämään ehjän, suht tiheän puuston, voin itsekin sanoa kokeilleeni viime talvena jk ta, ja olen todella tyytyväinen kertymään, hintaan ja jäävään puustoon. Mutta en kuvittele että tämän voisi tehdä uudelleen 10-15 v jälkeen. Eikä tarvitsekaan, vuokrasin kuvion muuhun käyttöön.

    Visakallo

    Perko: ”Miulle on helpompi ymmärtää  kasvu yhdellä puulla ja käyttää kertoimia. 12 vuoden päähän  oletan jotenkin  hallitsevan  laskelmat  yksinkertaisella  kertolaskulla.” 

    Esitän vilpittömät pahoitteluni Perkolle, että olen mennyt kertomaan omia käytännön kokemuksiani, kasvuja ja hakkuiden mittaustuloksia kymmenien vuosien ajalta. Puuntuotanto on ollut minulle koko aikuisiän ajan elinkeino, ja olen ostanut joka hehtaarin, joten olen joutunut olemaan aika tarkkana ja kirjaamaan kaikki tulot ja menot ylös, sekä myös säilyttämään kaiken tämän tiedon. Minunkaltaisissani on kieltämättä se huono puoli, että saatamme joskus pilata sinällään ihan hyviä teorioita.

    Jovain

    Nuakka: Sivulla 800 on AJ:n linkki Arvo Kettusen taulukoista, yksi vaihtoehto peitteisen metsänhoidon seurantaan.

    Nuakka

    Kettusen jutut ovat kyllä mukaansa tempaavia, pienellä pinta-alalla saadaan ”mersun hinta” voittoa jaksolliseen verrattuna. Paitsi ettei sitä mersua sitten tullut kuitenkaan, eikä kukaan muukaan jk:ta kokeillut sitä hankkinut…

    Jovain

    Tuskin Mersun hankinta ongelma on, mutta tiedon vastaanotto voi olla. Kieltämättä Suomessa eletään metsänhoidon huippua, alkoi sieltä kun metsänhoitoa alettiin rajoittamaan. Laitettiin puujalka tuottamaan. Onhan puujalka tuottanut ja turvannut yhteiskuntaa, mutta jostain syystä myös alijäämät ovat muodostuneet suuriksi ja metsien tuotto ei enää riitä entiseen tapaan. Puuta (jk) kaadetaan surutta ilman rajoituksia.  Voi olla, että metsien tuoton osalta ollaan kääntymässä vääjäämättä laskuun. Siitä Euroopassa varoitellaan ja on suuremmissa pöydissä (EU) mitä on odotettavissa.

    A.Jalkanen

    Uskon että puulle löytyy kysyntää, siitä on niin moneen eri tarkoitukseen. Väliaikainen taantuma tulee nyt, mutta se on vain hyvä hiilinielujen kannalta.

    Perko

    Yhdenpuunmittausta käyttävät lähes kaikki puunostajatkin ( motonlistat).   Hehtaarimitoilla  en ole tavannut ostajia mutta monta  jotka tilavuusmitoilla  kommunikoivat.   Monikerroksisen metsän kokoluokkien mittaus on  hieman työläämpi jalkatyönä  parinvuoden välein.  Siitäkin jopa päivittäisenkasvun   saa nykyisin  etänä tiekoneen ruudulle nähtäväksi.

    Mikäli  nämä muutamat ovat  tosissaan  noita löpinöitä  ja solvausta  A. Kettusesta  tänne tehneet  tai häiriköinniksi niin he ovat miusta jonkinmoisen tuen tarpeessa.

    Puuki

    Petäjävedellä MT-metsän keskikasvu on n. 6 m³/ha/v joten Kettusen Arvon jk metsän keskikasvu 2,28 m³/ha/v on ollut melko vaatimatonta. Suurempi tukkiosuus/kuitupuuosuus ei tod. näk. riitä korvaamaan kasvun puuttumista. Mutta luonnonsuojelu-/maisemametsäksi varmaan ihan onnistunut . Paitsi että lehtipuun puuttuminen ei sitä tue.

    A.Jalkanen

    Laskee miten päen vuan, mutta jiikoo-metsässä on sekaisin isoja ja pieniä puita, joiden yhteenlaskettu kasvu on meitä kiinnostava asia. Vastaavasti tasarakenteisessa metsässä on isoja ja pieniä puita, mutta ne yritetään pitää pääosin eri kuvioilla tai kuvion osilla (esim. säästöpuut ja lahot rungot). Periaatteessa tasarakenteisessa metsässä pääsee vähemmillä mittauksilla, kun ei tarvitse ennustaa kasvua kuin vain yhden kokoluokan puille.

    Perko

    En ole kysynyt Arvo Kettuselta, mutta hän kertoi lehdessä  viis’  vuotta sitten:  ” metsäni harvennetut 200 runkoa kasvavat 40 litraa vuodessa, yhteensä 8 kuutiota hehtaarilta ” …” Sinne on jäänyt ja kasvanut uudistusalaa vastaava puusto. Sen voi kasvattaa ja harventaa suoraan tukkipuuston kasvatusharvuuteen, jolloin halvan kuitupuun kasvatus jää vain tukipuiden latvoihin.”

    Puukin tiedot kertoo ihan muuta, mistä nuo Puuki on mitannut ?   Se ei tee niistä tosia  kun kopioit omia kirjoituksiasi parinvuoden takaa.

Esillä 10 vastausta, 8,141 - 8,150 (kaikkiaan 12,796)