› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,121 - 8,130 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 812 813 814 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 24.7.2023, 10:59

    ”panostamalla jaksolliseen kasvatukseen. ”  Tappio suurenee entisestään !  Rulettipöydässä saa sijoituksen voiton kanssa  takaisin jos onnistuu valitsemaan oikean numeron.  Aukon hoidosta nykyhinnoilla  jää  about 20 000 tappiolle 65- 70 vuodessa.  Tappiostakin pitää maksaa vero. Matematiikka ei valehtele,  valitettavasti !

    PS : EI SAA!   kaikki joka on  maahan polettu on ja pysyy siellä! tulot ja menot  jos oppis erottelemaan niin asia selkiintyisi.    Sen paritonnia kun sijoittaa 5%   niin se tuottaa, mutta  jos sillä korjaa itse ”tehtyä tuhoa” niin kukaan  ei sitä maksa takaisin korkoineen.

    Metsäntuotto on parhaimmillaan 4 %  josta maksetaan veroa.  5% sijoituskulut vaatii taikurin  jos sillä aikoo rikastua.

    Luonnontaimet  ja  myyntiä 8 – 15 vuoden välein  on mahdollista selvitä  pitkälle  omillaan. Saldo pysyy hyvinkin  plussalla.  Nuo Annelin  40 vuoden päähän  annetut ohjeet ovat arveluttavia toteuttaa jollekin vieraalle.

    Laskelmistasi muistui  Kunnon sotamies Svejkin ohjeet saksalaiselle vääpelille, se oli jotenkin näin ” kun ensimmäisestä numerosta vähennetään viimein  niin jää nolla, nolla ei merkitse mitään ja nolla pyyhitään pois”. Eikä  vääpeli  enää muistanut vaunun numeroa.

    A.Jalkanen 24.7.2023, 11:05

    Kerettiläiset ajatukset siirretty aukkoketjuun!

    mehtäukko 24.7.2023, 11:11

    Eipä ole kiinnostanut enää tämän ketjun vatuloinnin paljous ja samojen juttujen lukemattomat toistot. Ketjun kaksoset eivät kerta kaikkiaan ymmärrä yhtään mitään puun kasvatusketjuun olennaisesti kuuluvasta puunkorjuun teknologiasta. Näillä huuliveikoilla kytee kova luulotauti, että kaikenlaista puuta voi kasvattaa kannattavasti keskenään ja eri vaiheissa kuin ikiliikkujana. Mittakaavat ja määrät eivät noin voi toimia.

    Kun nämä kaksi tunaria eivät ole pystyneet todistamaan aiheesta yhtään mitään, sitten hyökätään kirjoittajien kimppuun. Typeryksiä, totean minä.

    Scientist 24.7.2023, 11:53

    <p>Eihän ne uudistamiskulut välttämättä niin suuria ole. Itse selvisin 20 vuotta sitten noin 500 euroa/ha. Osan uudistunut luontaisesti, tuli tietysti ensin koivikko. Ei metsässä tarvi välttämättä niin paljoa raivaussahan kanssa kulkea, Yksi kertakin voi riittää. Lisäksi hoitokulut voi vähentää pääomatuloista nykyisin. </p><p>Ajelin keskisen Ruotsin halki reitin Uumaja-Sundsvall-Åre-Trondheim ja takaisin Sollefteon kautta Uumajaan. Metsät olivat hyväkasvuisia  ei metsätuhoja näkyvissä, eikä suometsissä ollenkaan koska maasto niin vuoristoista. Jatkuvaa kasvatusta en juurikaan nähnyt tai osannut tunnistaa. Jonkin verran näkyi Siemenpuu hakkuita. Aukkoja oli paljon kuten Suomessa, osa hyvin suuria. Myytävänä näkyi olevan myös heinittynyttä metsäpeura. Metsät olivat usein myös hyvin tiheitä ja raivaussahatöitä ja  harvennuksia tehty Suomea vähemmän. En tiedä minkälainen uudistamisvelvoite Ruotsissa oikein on.</p>

    Rukopiikki 24.7.2023, 15:17

    Kun etelässä tehdään toista harvennusta niin Lapissa vasta suunnitellaan ensimmäistä. Lapissa kannattaa välttää istuttelua ja pyrkiä aina luontaiseen uudistamiseen ja jatkuvaan kasvatukseen silloin kun se vain onnistuu. Tämä on taloudellinen realiteetti joka on aivan eri kuin etelässä. Pohjoisessa näkyy mäntykin uudistuu paremmin varjostuksessa kuin etelässä. Ilmasto ja maaperä ja varjostusolosuhteet erit. Paikoin pahasti harsittuihin metsiin tuli niin paljon nuorta mäntyä, että niistä saatiin kelpo metsiä poistamalla ikivanhaa kuusta nuorten mäntujen joukosta. Vanhoissa harsintametsissä tuulituhoja oli ja on vähän. Tuulituhot tulevat kun metsää pyritään äkkiä liian nopeasti muuttamaan jatkuvaan kasvatukseen. Tai jos metsä on jo lähtökohdiltaan vääränlainen jatkuvaan kasvatukseen muutettavaksi.

    Visakallo 24.7.2023, 15:41

    Jovain: ”32.5 vuoden keski-ikä antaa 4.6, on lähempänä 7.5 tai Kettusen 7.0, ei kuitenkaan Visan 13.  Yleensäkään ei pitäisi käyttää laskentatapoja, joita ei ole olemassa. ”

    Kukahan täällä niitä olemattomia laskentatapoja käyttääkään? Onko Jovainillekin aivan ylivoimaista käsittää, että jaksollisessa metsänhoidossa metsät on jaettu eri tuotantovaiheessa oleviin kuvioihin, eli kuvioiden puut voivat olla 0 vuotta ja siitä ylöspäin? Onko sekin aivan ylivoimaista käsittää, että näiden kuvioiden maapohjat ovat erilaisia, soveltuen eri puulajeille, ja joiden kasvunopeus on erilainen? Mitä olen eri kuvioiden kasvuja ja kuutiomääriä täällä kertonut, kaikki ovat hakkuissa toteutuneita kuutiomääriä. Kun kuvion puiden ikä tiedetään, on helppo laskea yhteen toteutettujen hakkuiden kuutiomäärät ja jakaa summa puuston ikävuosilla. Näin saadaan kuvin kiertoaikainen keskikasvu. Hämmästyttävän hyvin nämä tulokset ovat vastanneet metsäsuunnitelmien laskettuja arvoja. Tästä johtuen luotan hyvin pitkälle metsäammattilaisten tekemiin metsäsuunnitelmiin ja niiden ilmoittamaan keskikasvuun. Olenko Jovain jossain väittänyt metsieni kaikkien kuvioiden kiertoaikaiseksi kasvuksi 13 M3/v? Jos et Jovain ymmärrä metsätalouden aivan yksinkertaisimpia perusasioita, älä ala silloin asiantuntijaksi toisten metsissä. Pysy omilla silloin maillasi.

    Rukopiikki 24.7.2023, 15:58

    Jaksollisen yksi etu on se, että se mahdollistaa tehokkaat lannoitukset. Vähintään kaksi kertaa.

    Visakallo 24.7.2023, 16:02

    Yksikin kerta riittää, kun metsä on muuten hoidettu ja harvennettu ajallaan. Koivikoita ei tarvitse lannoittaa ollenkaan.

    Rukopiikki 24.7.2023, 16:07

    Nuorille koivuille on hyvä pistemäisesti kouralla vakasta heittää. Nopeuttaa ensimmäisien vuosien kehitystä paljon.

    Visakallo 24.7.2023, 18:39

    Miksi muuten Jovain lopetti kirjoittamisen pystykaupan pimeästä puolesta, alvilla tienaamisesta ja muista puukaupan kiemuroista? Tämä vuosi kun on menty lähinnä jk-tunnelmissa.

Esillä 10 vastausta, 8,121 - 8,130 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 812 813 814 … 1 278 1 279 1 280