› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,111 - 8,120 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 811 812 813 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 24.7.2023, 09:13

    Palsta on täyttynyt aukon kehujista!

    Visakallo 24.7.2023, 09:25

    Kuten Gla tuolla edellä kertoi, leppien vaikutus kuusten kasvuun on kaksisuuntainen. Minulla on vertailualueina saman maapohjan vierekkäisiä kuvioita, joihin on samaan aikaan istutettu kuusentaimet. Toisella puolella taimet oli istutettu lepikon alle, ja toisella puolella avoimeen maahan. Lepikon alle istutetut kuusikot tarvitsevat 10 vuotta pidemmän kasvuajan saavuttaakseen saman kiertoaikaisen kuutiomäärän kuin avoimeen maahan istutetut. Tulos on ollut hämmästyttävän selkeä.

    Gla 24.7.2023, 09:57

    Alikasvoksina kasvu on tietysti hitaampaa, eikä siinä saada selville lannoituksen vaikutusta kokonaisvaikutuksesta. Tasarakenteisessa puustossa voisi tutkia lannoituksen ja runkoluvun vaikutusta.

    Erirakenteisessa verrokki voisi olla leppä vs koivu ylispuustona. Leppä menee energiaksi, koivusta saattaa saada tukkiakin. Kuutiot ei kerro kaikkea.

    Visakallo 24.7.2023, 10:12

    Ennen oli yleisenä tapana istuttaa kuuset harvennetun lepikon alle.  Lepät poistettiin siinä vaiheessa, kun kuusentaimet olivat vakiintuneet metrin korkuisiksi. Kuusen avojuuritaimet juroivat muutaman vuoden ennen kunnon kasvuun lähtöä, joten varjostava lepikko toimi sen ajan heinäntorjujana. Nykytaimilla mättäisiin istutus on vähentänyt heinäntorjunnan tarvetta merkittävästi, joten siinä mielessä lepikko kävi tarpeettomaksi.

    Jovain 24.7.2023, 10:26

    Pintakasvillisuus on haittana kaikkialla, missä metsän peitto avataan alle ns. heinettymisen/vesakoitumisen kynnysarvon. Potentiaali on silloin muualla kuin puun tuottamisessa.    32.5 vuoden keski-ikä antaa 4.6, on lähempänä 7.5 tai Kettusen 7.0, ei kuitenkaan Visan 13.  Yleensäkään ei pitäisi käyttää laskentatapoja, joita ei ole olemassa. Peitteinen metsänhoito kestää vertailun, sieltä ei ole ”lainattavissa” mitään, (kuten alemmat puunhinnat, alemmat korjuun kustannukset, alemmat hoidon kustannukset tai hyväksi luettavat puukompensaatiot, ei myöskään hoitomuodon omiminen jaksottaiseen metsänhoitoon). Kaikki tarvitaan hoitomuodon omaan tuottamiseen.

    Timppa 24.7.2023, 10:29

    Minulla lepistä on tällainen kokemus.  Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.

    A.Jalkanen 24.7.2023, 10:35

    Pientä tuotosparannusta voitanee saada sekametsälläkin, mutta varmemmin panostamalla jaksolliseen kasvatukseen. Sekametsässä maahan saakka tulee enemmän valoa ja lämpöä, kun on valopuita (mäntyä ja lehtipuita) mukana. Lehtipuun karike on emäksisempää, mikä voi lämmön ohella myös kiihdyttää ravinnekiertoa. Eri puulajien juuristot sijaitsevat vähän eri kerroksissa, joten kilpailua on maan alla hiukan vähemmän. Lisäksi metsätuhoriskit alenevat, kun eri puulajeihin kohdistuvat osittain eri riskit. Sekametsän haittapuolena on runsas pintakasvillisuus uudistamisvaiheessa.

    Leppiä voi jättää lannoittavaksi sekapuuksi taimikonhoidossa. Puhtaan kuusikon sijaan suosisin aina sekametsää kun se on mahdollista.

    Nostokoukku 24.7.2023, 10:41

    Olen seurannut tätä keskustelua koko palstan olemassaolon ajan, kohta kaksi ja puoli vuotta. Tunteet ovat käyneet kiihkeänä puolin ja toisin. Hehtaarikohtaiset mottimäärät ja valtavat sädekasvut ovat kasvaneet koko ajan, puolin ja toisin, mutta erityisesti jaksollisen kasvatuksen kannattajien metsissä. Rahaakin on tulvinut ovista ja ikkunoista niin paljon, että sijoituskohteista on ollut ajoittain pulaa. Olen mietiskellyt, onko nimimerkki Perko saavuttanut tavoitteensa. Ainakin hän on saanut vastapuolen raivon valtaan, henkilökohtaisuuksiin meneviltä loukkauksiltakaan ei ole vältytty. Olen jopa miettinyt onko Perkolla lainkaan omaa metsää, onko hän vain piruuttaan härnännyt. Sehän on nykyjään keskustelupalstoilla tapana. Ehdotan, että palstan vuosipäivän kunniaksi jaksollisen kasvattajat rauhoittavat palstan keskustelun elokuun ajaksi vain jk-kasvattajien keskustelupalstaksi. Voisi tehdä hyvää jopa jaksollisen kasvattajien metsille, koska sädekasvut heidän metsissään alkavat olla jo sitä luokkaa, että ensi talvea varten tilannetta kannattaa hieman rauhoittaa. Ampuu nimittäin talvella pian kuoret tyvistä irti.

    Husq165R 24.7.2023, 10:48

    Mitähän n-koukku nyt tarkoittaa. Onko täällä muka näkynyt tyhjän kehujia. Ne on yleensä niitä joilla ei ole metsää koskaan ollutkaan eivätkä ole koskaan tehneet päivääkään töitä!

    A.Jalkanen 24.7.2023, 10:57

    koko palstan olemassaolon ajan, kohta kaksi ja puoli vuotta

    On tämä jonkin verran vanhempi villitys. Mutta kyllä minulle sopii että rauhoitetaan tämä ketju jiikoo-henkilöille elokuun ajaksi. Itse aloitin someviisastelun 1990-luvun lopulla Ekometsätalouden Liiton Kaapelikäräjillä, siis noin 25 vuotta sitten.

Esillä 10 vastausta, 8,111 - 8,120 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 811 812 813 … 1 278 1 279 1 280