› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,101 - 8,110 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 810 811 812 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 24.7.2023, 06:57

    Perko: ”Mihin  Ne  Visan puut haihtui?  Äskettäin oli 600 mottia  ja mahdollisuudet vaikka mihin  yli tuhannen,  hölynpölyä paasaa päivät .”

    Perkolla se näyttää olevan puunkasvatus pelkän mutun varassa, kun ei saa edes aivan perusasiaa, eli keskikuutiota metsästään ilmoitettua. Jaksollisessa kasvatuksessa metsät on jaettu eri kehitysvaiheessa oleviin kuvioihin. Juuri hakatussa aukossa on 0 kuutiota hehtaarilla, taimikossa 50, nuoressa kasvatusmetsässä 100-200, varttuneessa kasvatusmetsässä 200-400, ja päätehakattavassa 400-700 (tai 1000). Kaiken lisäksi näitä eri kehitysvaiheessa olevia kuvioita on kutakin tietty prosenttimäärä metsäpinta-alasta, ja juuri tämä takaa puuston parhaan jatkuvan kasvun, tasaisen tulovirran ja parhaan puusta maksettavan hinnan. Kun näiden kaikkien kuvioiden puumäärät lasketaan yhteen ja jaetaan kokonaispinta-alalla, saadaan keskikuutiomäärä/ hehtaari. Yli 150 kuutiota / ha on näissä oloissa aika tavanomainen, hyvässä kasvukunnossa olevan metsätilan keskikuutiomäärä. Tämähän on hyvin yksinkertainen asia, mutta Perkolle näköjään aivan liian vaikea ymmärtää. Jotenkin tuntuu, ettei kukaan voi olla noin tyhmä, vaan Perko pelleilee meidän kanssa koko ajan.

    MaalaisSeppo 24.7.2023, 08:15

    Perkolla on ongelmana metsäpohjien huono kasvu ja mm hirvituhot. Joutuu sijoittamaan aukon uudistuskuluihin 2900€/ha, josta verojen jälkeen jää nettomenoiksi 2000€/ha. Eka tilikin vasta 60 v jälkeen.

    Jovain 24.7.2023, 08:33

    Tuo Visan keskikuutiomäärä 150 kuutiota ja ilmoittamasi kasvatusaika 65 vuotta, antaa kasvuksi 2,3 ja 40 vuoden kasvatusajalla rapiat 4. Ei oikein täsmää, huipputuotoista olet ilmoittanut.

    Perko 24.7.2023, 08:40

    ”Tarkoitetaanko tässä sitä, että myös koivut tuottavat ravinteita maaperään? Miten tuo mahtaa tapahtua?”    Hyvä havainto Gla   ja asialliset kysymykset!

    Ehkä koivujen karike lisää humusta mutta niiden  mukana oleva sienirihmasto  on muille puille hyödyksi. Tauteja ja  tuholaisia on vähemmän koivujen kanssa kasvavissa puissa eikä lahotus jos on  niin enää leviä. Näin luvin tutkimuksista koivun ja kuusen synergiasta.  Leppä  on supervoimaa kasvulle. Siitä on  varma omahavainto..   Nykyhinnoilla ”leppä-lanoitus”  vastaa 500- 800 € /ha vuodessa ilman, että on kantanut muruakaan lannoitetta metsään ja jatkuvasti joka vuosi!   Lustot oli jopa 8 mm.   Leppien hävityksen jälkeen kesti kasvu vielä  viis’ vuotta  hyvänä.

    Huolellinen metsähoitaja poistaa lepät  kemera-tuella hetimmiten ja esittelee leuhkasti naama hehkuen kuvien kanssa neulasmattoja kuusikossaan.

    Laskutaito oli se  josta aloitin täällä kirjoittaa vuosia sitten.   Nyt  havaitsen,  että aina tarpeellisemmaksi  ja pakolliseksi mo:lle erityiseen  opetetuille  asiantuntijoilta se  pitää vaatia ja  yksinkertainen  tilinpitotaitokin on hakusessa.

    Jovain 24.7.2023, 08:42

    Koivun lehtikarikkeella on todettu myönteisiä vaikutuksia. On puolellaan muutenkin, jatkuvassa kasvatuksessa pintakasvillisuus ei ole haittana muutenkaan ja kasvu keskittyy puun tuottamiseen.

    Puuki 24.7.2023, 08:46

    Pintakasvillisuus on haitolla pienaukoissa ja  kun PPA lasketaan alle 11 m2/ha taimettumisen lisäämiseksi.

    Keskikuutiomäärä ja -kasvu on ihan eri asioita. Laskutaitoa tosiaan tarvittaisiin.

    Visakallo 24.7.2023, 08:56

    Näkyy ne Jovainillakin olevan metsänkasvatuskäsitteet vähän missä sattuu. Millähän laskuperusteella olet nuokin tulokset taas vääntänyt? Koko metsäpinta-alan keskikasvu on 7,5 kuutiota, eli ihan kohtalainen. En ole koskaan huipputuloksiin edes tähdännyt. Paljonko ne Jovainin metsien vastaavat luvut ovat, vai onko ne kovinkin salaista tietoa?

    kim1 24.7.2023, 09:02

    Jovain….,Visan esimerkki laskelmassahan puuston keski-ikä on 32,5 vuotta..

    Visakallo 24.7.2023, 09:05

    Olisi hyvä, jos palstalle saataisiin keskustelijaksi joku asiallinen jk-kasvattaja, joka pystyisi kertomaan puunkasvatuksestaan selkeästi ja toteutuneisiin hakkuisiin ja hoitotöihin perustuen. Nämä nykyiset jk-hahmot eivät valitettavasti ole tähän oikein pystyneet.

    Gla 24.7.2023, 09:12

    Lehtipuun karike on maaperän laadun kannalta hyvä asia. Koivun kasvatus ei kuitenkaan lannoita maaperää, vaan sitoo maaperän ravinteita muiden puulajien kasvatuksen tavoin. Lannoituksella ainakin itse ymmärrän, että kuviolle tuodaan lisää ravinteita.

    Leppä lisää vaikutusalueellaan maaperässä type n määrää. Toisaalta leppä vie tilaa kasvatettavilta puilta. Minulla ei ole tietoa, millainen määrä ja minkä kokoisia leppiä tarvitaan tietyn arvoisen lannoitusvaikutuksen aikaan saamiseksi. Samaan tarkasteluun täytyy ottaa mukaan talouskäytössä olevan runkoluvun supistuminen.

Esillä 10 vastausta, 8,101 - 8,110 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 810 811 812 … 1 278 1 279 1 280