Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,091 - 8,100 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Hyvin näyttää osuvan Kettusen taulukoihin, keskimääräinen kuutiosisältö 150 kuutiota ja 7 kuution vuosikasvulla. Se on tukkia jatkuvana.

    Perko

    Sekametsänä, koivuja ja muita ravinteita tuottavia kasveja sallien sopivalla tiheydellä puut kasvaa lustoa kaksikertaa nopeammin tasaikäiseen verraten. Tutkimuksen perusteella monikerrosmetsä josta tehdään jatkuvaa myyntiä kestää tuulta paremmin kuin tasaikäinen jolle etenkin aukkoreunat ovat paha ongelma. Luonnonmonimuotoisuus ja hiilitase säilyy.

    Suurin piirtein sellaista metsäni on.   Myyntihakkuilla korjataan  tiheys optimiin pyrkien , puita on sopivasti hehtaarille.     Valitan, en äkkiä saa sitä keskimääräistä  mottimäärää, mutta Visa yritä jotenkin kestää.

     

    Visakallo

    Perko: ”Sekametsänä, koivuja ja muita ravinteita tuottavia kasveja sallien sopivalla tiheydellä puut kasvaa lustoa kaksikertaa nopeammin tasaikäiseen verraten.” 

    Sekametsiähän jaksollisessakin menetelmällä kasvatetaan, mutta ei sillä kyllä luston paksuutta kaksinkertaisteta, vaan juuri niillä sopivilla tiheyksillä, jotka saadaan aikaan oikeaan aikaan tehtävillä harvennuksilla.

    Nuakka

    Jatkuvan kasvatuksen tuulenkestävyyteen on yksinkertainen selitys. Tontut ja haltijat, kuten Erkki Lähde oheisella videolla kertoo.

    Perko

    Hankalaksi menee saada aukonhoito maaliin kannattavasti.  2000 € sijoitettuna  60 vuodeksi  on reilu 40 000 € !     Saa näyttää esimerkin.

    A.Jalkanen

    Visakallo varmaan näyttää. Tuolla edelläkin on jo esimerkki.

    Laskeskelin korkolaskurilla että uudistamiskulut saa kohtuullisine korkoineen jo takaisin enskassa ja taimikonhoidot saa takaisin toisessa harvennuksessa. Kun alkuperäiset sijoitukset on otettu ulos korkoineen, ne voi kuluttaa tai sijoittaa muualle. Sen jälkeen ei tavallaan enää olekaan sijoitettuna enää alkupääomaa, vaan kakkosharvennusvaiheessa sijoitukseksi jätetään senhetkinen puuston arvo ja arvokasvu on parhaimmillaan. Jos näin kerettiläisesti saa ajatella, että sijoitusaika ei olisikaan se 60 vuotta, vaan paljon vähemmän. Jatkuvassa poiminnassa on samaan tapaan sijoitettuna senhetkinen puuston arvo ja kasvu on korkoa sille.

    Perko

    Mihin  Ne  Visan puut haihtui?  Äskettäin oli 600 mottia  ja mahdollisuudet vaikka mihin  yli tuhannen,  hölynpölyä paasaa päivät .

    AJ.  onkos  sijoitus silloin  muuttunut metsäntuotoksi , aiemmin täällä sillä ylvästeltiin.  On niin ikävää, yritys jos ei ole 30 vuoteen hankkinut  puolta  60 vuoden tulostaan  niin se on hävinnyt pelin. Harmillinen laki!

    Nostokoukku

    Kerettiläisyyttä tai ei, mutta matematiikka on siitä hauska tiede, että laskea voi monella tavalla, mutta oikein vain yhdellä tavalla. Meillä raviharrastajilla on siitä erikoinen tilanne, että vain tulot lasketaan. Menot ja tappiot ovat jääneet leijumaan jonnekkin ohueen yläpilveen, ne eivät koskaan ”kotiudu”. Kymmeniä vuosia olen lajia harrastanut, käteen on jäänyt rehellisesti sanottuna vain sontaa ja paalinaruja. Mutta paljon olen saanut hyviä ystäviä ja hienoja kokemuksia. Amerikassa eräs takkutukkainen herrasmies keksi jo kymmeniä vuosia sitten, että kaikki on suhteellista.

    Gla

    Tunnen raviharrastajia katsomon puolelta ja heilläkin vain vedonlyönnin voitot lasketaan. Ei kuluja.

    ”koivuja ja muita ravinteita tuottavia kasveja sallien sopivalla tiheydellä puut kasvaa lustoa kaksikertaa nopeammin tasaikäiseen verraten.”

    Tarkoitetaanko tässä sitä, että myös koivut tuottavat ravinteita maaperään? Miten tuo mahtaa tapahtua?

    Leppä kerää typpeä, mutta harvalla leppää niin paljon sekapuustona kasvaa, että sillä olisi kuviolla merkittävää vaikutusta kasvatettavien puiden typensaantiin. Oliko muita puita, jotka tuottavat ravinteita?

    Timppa

    ”koivuja ja muita ravinteita tuottavia kasveja sallien sopivalla tiheydellä puut kasvaa lustoa kaksikertaa nopeammin tasaikäiseen verraten.”

    Olen kyllä havainnut täysin päinvastaisen kehityksen.  Kun katson koivikon kuusia, niin ainakin meillä päin se kasvavat todella paljon hitaammin  kuin pelkät kuusikot mänty-kuusisekametsistä puhumattakaan.

Esillä 10 vastausta, 8,091 - 8,100 (kaikkiaan 12,796)