Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,051 - 8,060 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jovain

    Kannattaisiko vaihtaa puukauppatapaa. Hankintakaupassa ostopalveluna alaskirjauksilta voi säästyä, mutta toisaalta pystykaupassa ostopalvelusta kieltäydytään, näin on käynyt joskus myös hankintakaupassa.  Metsänhoidossa helposti jää monikerrosmetsät huomioimatta, kannattaa panostaa myös niihin, jos kasvun edellytykset ovat olemassa.

    Perko

    Edellisestä myynnistä 8kk  ja seuraava tavoittaa  6-8 vuoden kuluttua josta  maksavat enimmäkseen tukkipuista. Näyttää , että tuossakin kohdin  ”kone” jää käyntiin ja mustikka palaa metsään.  Hyvinkin on mahdollista, että 25 vuoden kohdalla  siitä joku myy kolmatta kertaa  tukkipuuta!   Myyntikertymä on kasvanut silloin jo yli  600 tukkirunkoon  / ha.

    Timppa

    Ainakin meidän metsissä on tilanne, että metsätalous loppuu 60 vuodessa, jos uudistamisesta ei huolehdita.

    Minulla on verrokkina metsä, johon tehtiin aukko, mutta se jätettiin uudistamatta, koska tuli ilmoitus, että alue siirtyy Naturaan.  Kun lehtomaisella kankaalla kasvattaa leppää, haapaa, saniaista ja heinää, toki muutama kuusikin joukossa, niin homma menee vuorenvarmasti tappiolle, kun pitää kuitenkin ylläpitää tiestö ja hallinto sekä perkailla ties kuinka monta kertaa tuollaista pusikkoa, jotta saisi joskus jotaín myytävää.

    Kaikki kannattavuuslaskelmat ovat arvailuja tulevaisuudesta.   Ainoa lähes varma ennuste on, että tulevaisuudessa puun kysyntä ja hinta kasvavat.  Nuo 3 tai 5 tai mikä muu prosentti tahansa eivät kerro yhtään mitään.  Vahvoilla on aina se, jolla on paljon myytävää.  Nytkin 50 %:n  kuitupuuhintojen nousu tekee hyvää kasvua tuottavasta jaksollisesta entistä kannattavampaa.

     

     

    Visakallo

    Perko: ”Nuo Visan riukusavotat välillä syö  itsensä korjuukuluihin..  30 vuotta ilman tuloa niin peli  on hävitty, siinä on se hypetys!  Nopeus  vaikuttaa  potenssinumeroilla!”

    Perko se näkyy edelleen kirjoitelevan omiaan. 12-22 vuotta puulajista riippuen on meillä viimeiset 50 vuotta ollut ensiharvennusikä. 2. harvennus siitä 8-12 vuoden jälkeen, ja 3. harvennus siitä tarvittaessa 10-15 vuoden jälkeen. Päätehakkuu 40-70 vuoden iässä. Juuri nopeus, tasainen tulovirta, sekä parempi puun hinta ovat jaksollisen menetelmän ylivoimaiset edut.

    Visakallo

    Jos Perko haluaa tukkirungoista puhua, niin niitä hakataan jaksollisessa menetelmässä puulajista riippuen 1000-1500 kpl 40-70 vuoden kiertoajassa.

    Perko

    Visakallo,  mie jotenkuten osaan jaksollisen, ihan kaiken kantapäänkautta!  Riittää kun selität itsellesi.  Myynti on tärkeää etenkin rahantulo.

    A.Jalkanen

    Kokeile Perko korkoa korolle -laskuria. Ainakin minulle se selvensi aika- ja korkotekijän vaikutusta jaksollisessa mallissa.

    Visakallo

    Ei se Perko kyllä oikein osaamiselta vaikuta, kun sinun juttujasi lukee, vai onko ne tarkoitettukin vain viihteeksi?

    Perko

    A J , hyvä !   Ei miun tarvii kokeilla laskuria, selvitän nuo  kohtalaisesti muutenkin.  Laske A J myös ”jatkuvaan myyntiin” esim kymmenen vuoden myynti sykkeellä.  Näistä  oli miulla esitykset jo kauan sitten, niistä nousi silloin mölinä kuin sonnilaumassa. Mie poistin jutun.  Ei helmiä sijoille! Sen veran olen miekin uskonnollinen.  Niin, käytä sinä sitä  jos on niin helpompi laskea Laskurilla!

    PS jos on sellainen jonkun pankin  sijoituslaskuri niin sehän  sopii varsin hyvin  tulovirtaa laskemaan.

    A.Jalkanen

    Jos verrataan maksimaalisen hyvin onnistuneita kohteita, niin molemmat metsänkasvatusmallit ovat melko hyviä. Tarvittaisiin kuitenkin lisää tietoa siitä millainen on keskiverto jiikoo ja keskiverto jaksollinen. Ottaen huomioon kokemukset luontaisen uudistamisen heikoista tuloksista jaksollisessa mallissa, suhtaudun aika skeptisesti jatkuvan myynnin mahdollisuuksiin. Toteaisin paremman tiedon puuttuessa saman kuin aiemminkin: ne puut jotka ovat jo valmiina jiikoo-metsässä, voi kannattaa kasvattaa isoiksi, ja sitten lopettaa haaveilu, jos jatkuvuutta ei ole.

Esillä 10 vastausta, 8,051 - 8,060 (kaikkiaan 12,796)