› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 8,041 - 8,050 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 804 805 806 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 22.7.2023, 10:29

    Olen ainakin 100 kertaa kirjoittanut, ettei korkotasolla ole vertailussa merkitystä, jos käytetään aitoja markkinahintoja.  Jaksollisen päätehakkuuhinnat ovat niin paljon paremmat, että erotuksella katetaan uudistamiskulut ja säästöäkin jää nykyään, jos latvusmassa myydään nykyiseen korkeaan hintaan.

    Ero syntyy jaksollisen paremmasta kasvusta.

    Ja sitten se sekametsän kasvatus.  Siitäkin olen paasannut.  Jos halutaan sekametsää, koivikkoa tai männikköä, niin tämä onnistuu vain aukossa.  Juuri on päättymässä yli 10 hehtaarin perkausurakka, jossa puhdasta kuusikkoa on vain  20 aaria.  loppu on noita kolmea muuta.

    A.Jalkanen 22.7.2023, 10:32

    Niinpä, mutta sinunkin on Timppa tehtävä päätös: laitatko sen paremman kantohinnan uudistamiskuluihin vai sijoitatko sen muualle kuin metsään. Siinä korko tulee mukaan kuvaan. Kyllä avohakkuualuekin uudistuu halvalla, vaikka säästöpuista tai reunametsästä, joskin yleensä hitaasti.

    Kysymys insinööörille muotoiltuna menisi ehkä näin: kuinka paljon enemmän metsän tulee kiertoajalla kasvaa, jotta katetaan uudistamiskulut valitulla korkotasolla? Vai riittäisikö että uudistamiskulut saisi takaisin korkoineen jo ensiharvennuksesta tai energiaharvennuksesta noin vuonna 25? Sen jälkeen sijoitetun pääoman tuoton voisi laskea puuston kasvun arvo per metsikön arvo per hehtaari? Ja jatkuvassa samalla tavalla.

    Jos tuottotavoite ei täyty, tuo systeemi ei ehkä ole järkevä ja rahat kannattaa sijoittaakin muualle. Korpisuolla tilanne on jo monimutkaisempi, kun pitää osata huomioida myös kunnostusojituksen tarve ja kulut.

    Perko 22.7.2023, 10:53

    Annelin  vetoomus ei poista tuota aiempaa vastaustani.  Voit katsoa 20.2.2023 . 13:00  , siellä on kasvuluku.

    Sillä  huippu kasvulla ei ole  loppujen lopuksi merkitystä  vaan se miten myynnit tuottaa firmaan rahhaa jota voi käyttää.   On rahalle muitakin  sijoitus kohtia kuin osake, säästötili, tai sukka.  Esim  kierellä ja katsella maalimaa eikä juopottelukaan  ole kavereidenkassa huono kun on  somaa seuraa. Elämä on life’ee!  niin kuin paras urheilijamme  sanoi,  se on enemmän kuin 4%.   Luulen,  jos tili on tamppaamisesta  saatavissa 70 – 110 vuoden jälkeen  niin luulis kyrsivän vielä mullanallakin.  Kahdeksan vuoden takaa  on jo hankala muistaa juttuja.

    ps.  alla Puuki unohtaa sen faktan, sitä rahaa ei oo ennen kuin on kaik^ kannot  ja oksat  ja paljaaksio kaluttu päätös!  Sitä seurailee tamppaaja pilvenreunalta mutta oli kasvua 20%.      Tunnen tapauksen, istutti ja raivasi ramppasi jatkuvasti  pusikossa. Sitten haudattiin , nuoremmat sisarukset myi hänen jäämistön.   Oli säästäväinen  ei  kuluttanut kunnan kirjoja Pääkaupungin  tunsi telkkarista, sairauskin oli lyhyt. Isä Jumalan hienointa viljaa.

    Puuki 22.7.2023, 10:54

    Lähtötilanteessa hintaero tuleekin siitä kantohinnasta ja suuremmasta mottimäärästä jaksollisessa kasvatuksessa, jos vertaillaan samalla kohteella 2 eri menetelmää.  Jos laitat osan hinnasta uudistamiseen, sen korkotuotto on 0 sen jälkeen. ”Tuloa” on uusi metsän kasvu.  Pitää olla erityisen sopiva metsä , jos jk on parempi vaihtoehto kuin tasaikäinen.

    Sen kasvueron pitää olla n. 20 %:n luokkaa 3%:n korkokannalla laskettuna. Se toteutuu  helposti uusilla taimilla.

    A.Jalkanen 22.7.2023, 11:12

    Kiitos Puuki! Onko ajatukseni että uudistamiskulut ”kuoletetaan” jo vuonna 25 liian kerettiläinen?

    Puuki 22.7.2023, 11:23

    Vertailussa ei välttämättä tarvi kuolettaa uudistuskuluja ollenkaan. Mutta riippuu ihan tapauksesta ja laskentatavasta milloin muuten ”saa uudistuskulut takasin”.

    Perko 22.7.2023, 11:26

    Entäs jos taimet ovat metsässä kaheksan metrisiä ja lissää  on alla. Muuta tukkipuuta sopivasti  kohta myyntiin.

    Jovain 22.7.2023, 11:33

    Ei ole olemassa parempaa kantohintaa, paremminkin on olemassa alempi kantohinta, siihen nähden, mitä jk:lla tuotetaan. Että paremmalla jaksottaisen hinnalla katettaisiin uudistamisen kulut. On arveluttavaa näin väittää, myös jk:ssa tehdään puukauppaa ja maksetaan selirahaa. Säästyy uudistamisen ja hoidon kulut, myös tuottamaton aika. Aivan perustellusti voidaan väittää myös, että kulut kattavat mahdollisen kokonaisaleneman, joka ehkä jk:n kasvussa menetetään.

    Puuki 22.7.2023, 11:47

    Kertymän kasvu ja avohakkuu tuo sen paremman hinnan. Keskimäärin 2-6 € motilta pystykaupassa korjuusta tuleva hintaero.

    2-8 m pitkää kuusikkoa olen itsekin jättänyt pystyyn kokeeksi männikön ylispuuhakkuulla. Lisäksi piti täydennysistuttaa kuusia.

    A.Jalkanen 22.7.2023, 12:15

    Ei se ensimmäinen 20-30 vuotta ole tuottamatonta aikaa. Laskurilla voi kokeilla esimerkiksi yhdistelmää: alkusijoitus 2000 (istutus, varhaishoito ja taimikonhoito), aika 25 vuotta, korko 4 % ja sijoituksen arvo kauden lopussa 5300 euroa. Sijoitustililtä nostetaan tässä kohtaa puolet eli tehdään ensiharvennus ja loput jätetään kasvamaan. Ensimmäinen nosto kuittaa jo uudistamiskulut, jos niin haluaa ajatella. Toinen nosto kuittaa muut hoitokulut ja tuotto paranee kun metsikkö alkaa tuottaa tukkia.

    https://fiksukuluttaja.fi/korkoa-korolle-laskuri/

Esillä 10 vastausta, 8,041 - 8,050 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 804 805 806 … 1 278 1 279 1 280