Perko: ”Otaksun, jokaisella on ihan erilaiset  olosuhteet  ja kyky hivuttaa myyntihintaa  toisia paremmaksi.  Kasvut vaihtelee eikä ole joka paikassa voi ylittää saavutuksia pelkällä istutustaimella ja monesti on ollut tappiollinen sijoitus.” 

Tuota se on ihan joka kerta kun jk-henkilöiltä jotain kysyy. Mitään kunnon vastauksia, saatikka lukuja ei koskaan tule.

Vielä kun Perko laitat hieman selvitystä mukaan, niin tulee hyvä!

Toivotonta on täyttää tuota Visan uteliaisuutta.  15 vuoden jälkeen  puun vuosikasvu on ollut 20 vuotta 5 mm/ vuosi. Puiden paikkoja en tarkkaan muista.

Näillä tiedoilla  metsänomistaja selviää riittävän hyvin.   Naamakirjassa tai jossain  joissa on  stubettajan kaltaisia paljastajia ja keskustelijoita,, Kokeile vaikka nudistien rantaa jos sieltä saisit helpotusta.

Ainakin sen olemme oppineet tästä pitkästä ketjusta, että alan tutkimukselle on edelleen tarvetta. Erityisesti tuotos- ja tuottovertailuja tarvittaisiin. Parhaiten sellainen onnistuu, jos vertailukelpoisista oloista olisi saatavilla mittaustietoa kasvusta, kuluista ja tuloista. Lisäksi metsänhoidon suosituksiin ohjeita siihen, millaisissa tilanteissa jatkuvaa kasvatusta voi yrittää ja missä ei missään tapauksessa kannata.

Mittakaava voisi olla sen suuntainen, että jos normaali perusmetsänhoito metsänhoidon suosituksia noudattaen olisi perustaso, jatkuva kasvatus pienentäisi siihen verrattuna kasvua -25 % ja vastaavasti tehostettu metsänhoito nostaisi kasvua +25 % yhdellä tietyllä metsäkuviolla.

Kannattavuudessa ero ei ole todennäköisesti läheskään noin suuri. Esimerkiksi jos turvemaan korvessa vältytään sekä kunnostusojitukselta että muokkauksen ja istutuksen kustannuksilta, puuntuotos saa olla aika paljon pienempi samaan kannattavuuteen. Euroja tulee vähemmän, mutta prosentteja voi tulla saman verran.

Sitten on näitä poikkeuksellisia tapauksia kuten (Metsälehti nro 3 ja 13 s. 26) Savonrannan 90-vuotias kuusikko jonka puusto oli melkein 1200 m3/ha ja pohjapinta-ala melkein 80 m2/ha. Keskikasvu 13 m3/ha vuodessa. Tämä on se taso, johon parhaat puuntuottajat pääsevät ja joka on siis kaksinkertainen verrattuna jatkuvan kasvatuksen kuusikon tuotokseen 7 m3/ha vuodessa.

Alussa arvelin varovasti, että jatkuva kasvattaja jäisi 50 % heikommaksi, mutta tässä ero onkin venähtänyt jo 100 prosenttiin, eli tehotuotanto tuotti lähes kaksi kertaa niin paljon puuta kuin laajaperäinen tuotanto. Kuusikko on tiukassa asennossa, eli 800 runkoa hehtaarilla on mahtunut kasvamaan ilman tuotostappioita. Pistää kyllä miettimään, onko harvassa kasvatus sittenkään ainoa autuaaksi tekevä…