› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 7,991 - 8,000 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 799 800 801 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo 19.7.2023, 05:18

    Aina vain sekavammaksi Perkon sepustukset näköjään menee.

    Jovain 19.7.2023, 08:05

    Ennen jk sulkua metsänhoito perustui vielä edellä mainittuihin lähtökohtiin. Valmiit luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät kuuluivat peitteiseen metsänhoitoon ja uusiutumattomat ohjattiin jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Pitkän sulun aikana kaikki ohjattiin sitten jaksottaisen metsänhoidon piiriin. Nyt tätä sumaa ollaan purkamassa, mutta alkuperäisiä lähtökohtia ei kunnioiteta. Vaan jonkin laisena korvaavana vaihtoehtona lakiin, peitteinen metsänhoito halutaan säilyttää edelleen jaksottaisen metsänhoidon piirissä.

    Jovain 20.7.2023, 08:16

    Eräänlaisesta jk sulusta on kysymys. Metsänhoitoa käytetään sulkuna edistämään puuhuollon logistiikan toimivuutta. Metsänhoidollisesti se on arveluttavaa. Niin paljon kuin näilläkin palstoilla käytetään painoarvoa peitteisen metsänhoidon toimimattomuudesta. Osuu se oikeaan, mutta valitettavasti lain virheelliseen tulkintaan peitteisestä metsänhoidosta.

    A.Jalkanen 20.7.2023, 08:37

    Et ole Jovain kertonut miten metsälakia pitäisi muuttaa. Onko pohjapinta-alan ns. lakiraja liian alhainen? Metsänsä saa hakata melkoisen harvaksi vaikka uudistumisesta ja kasvusta ei ole takeita.

    mehtäukko 20.7.2023, 08:40

    Ei riitä herralla järki sinne saakka. Tuo kertoo säteilystä: ”Metsänhoitoa käytetään sulkuna edistämään puuhuollon logistiikan toimivuutta.”

    A.Jalkanen 20.7.2023, 10:25

    Tässä on Arvon taulukot joista näkee jiikoossa tarvittavan puumäärän eri puulajeilla ja sädekasvuilla.

    http://kettunenarvo.blogspot.com/p/blog-page_31.html

    Visakallo 20.7.2023, 10:37

    Miksi Kettunen tyytyy niin vaatimattomaan vuosikasvuun, eli 7 M3/ha? Sehän on maapohjan vakaakäyttöä, ja tulee lopulta hyvin kalliiksi.

    Jovain 20.7.2023, 11:37

    AJ: Pidän uusiutumattomia lakirajoja vajaatuottoisina ja peitteisen metsänhoidon edellytyksenä valmiita taimistoja ja valmiina olevia uusiutuvia metsiä. Jos hoitomuodot halutaan pitää erillään, näin tulisi toimia, että myös peitteisen metsänhoidon edellytys täyttyy. Mieluummin tietenkin hoitomuodot pitäisi yhdistää ja luokitella metsänhoito uudelleen siltä pohjalta.

    A.Jalkanen 20.7.2023, 12:01

    Hyvä, kiitos Jovain. Toimivan oloinen jiikoo-metsä olisi jotain tuon tapaista erirakenteista kuin Arvon taulukoissa, ei lakirajalle vedettyä uusiutumatonta. Joskus voi olla erikokoisten puiden rakennetta sen verran valmiina, että tsydeemiä voidaan kokeilla. Jos taimia ei tule lisää, niin homman voi keskeyttää missä kohtaa tahansa.

    Perko 20.7.2023, 12:03

    A. J.  noista ” Arvo Kettusen”/ Jouko Laasosenahon taulukoista  joudut selittämään  ja se on hankala Visapään ymmärtää.      Niissähän on  yhden  kokoluokan kasvu kpl =>   7 m3/ vuosi.   Monikerroksisenpuuston  kokonaiskasvu  hieman muuttuu kun siihen lisätään  ne kaikki ”kasvuluokat” ja kerrokset.   Vaikeus on laskea ne yhteen.

Esillä 10 vastausta, 7,991 - 8,000 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 799 800 801 … 1 278 1 279 1 280