Visa pahoittelen,  vastasin  aiemmassa tekstissä josta sitä et huomannut  hakea. kopion sen tänne  toistona :

Juu ,  tukki/ propsisuhde yhdistettynä  jk:ssa ei jää alle sadan % se on lähes sama kuin tasapuustossa hieman riippuu katkonnasta.  Täällä esitetyllä viereisen palstan hakkuulla pystytään kuitenkin tasapuuston tuottoa parantamaan  reilusti jolloin  se ylittää tukkiosallaan jo maagisen 100 % rajan ja kuituakin tulee vielä yli puolet päälle.  Taimikoihin ja nuoreen metsään  avatut ajourat parantavat ohutpuun prosenttia sehän on alkuperäinen tarkoitus ollutkin kuuden ajattelija  innovaatiolla!

Se miten niistä maksut jakautuu on ollut hajatietoa.

Siitä eri-ikäisensekametsän 50-60-luvun hakkuista on varmaa  tietoa, tukit tuotti 100 %  myynnistä hankintakaupalla.  Kun tukkiosuus loppui puusta niin se latva jäi sinne eikä ollut haitaksi  ja vaivaksi sen perään.

Virheitä puskee näönkin takia tekstiini, pahoittelen.  En ole pääsyt yhteiskunnan leikkausjonoon.  Metsäveroja tulee varmaankin ensten  kohentaa jotta jonot lyhenee.

(Silmäleikkauksen saa myös yksityisesti ostettua – pääsee jonon ohi).

Tähän ketjuun tarvittaisiin lisää kokemuksia. Jos jollakin olisi vaikka kuusivaltainen korpi jossa menetelmä olisi jonkun aikaa toiminut?

On vielä tänäkin päivänä metsiä, jotka joskus 60-70 luvulla liiallisen harsinnan seurauksena tuomittiin rauhoitettavaksi. Seikka, joka tänäkin päivänä on tulkinnan varainen. Siihen ehkä vaikutti enemmän annettu julkilausuma ja sitä seurannut jk sulku, kuin toteutunut metsänhoito. Siihen aikaan viranomaisohjauksen eli avohakkuun sijaan, metsiä ohjattiin myös edelleen kasvatettavaksi. Kysymys ei voinut olla metsien hävittämisestä, vaan metsien tuottokuntoon saattamisesta. Siihen nähden 2014 voi olla vielä liian aikaista ja vaikeampi toteuttaa, hyvin vähän on valmiita jk metsiä olemassa mistä jatkaa.

Silmäleikkaukseen mitään lähetettä tarvita; jos on pätäkkää tililllä millä maksaa niin kyllä yksityinen leikkaa.

Voihan se olla, että peitteinen (jk) vaatii vielä tarkentamista ja että lähtökohdat voivat olla väärät. Valmiit luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät luetaan jaksottaiseen metsänhoitoon ja uusiutumattomat pienaukot ja poimintahakkuut luetaan peitteiseen metsänhoitoon, kun pitäisi lähtökohtaisesti olla juuri päin vastoin. Peitteiseen uudistuvat ja jaksottaiseen uusiutumattomat. Pienaukko ja poimintahakkuut ovat lähinnä uudistushakkuita ja ne luetaan tällä hetkellä kasvatushakkuiksi.