Metsän liian nopea muutos = liian voimakas harvennus? Nollarunko on itselleni uusi termi. Siitä tuleekin mieleen nollanimimerkki, mutta täällä sellaisia ei onneksi ole.

Opin nollarungon käsitteen siitä Lietzenin Tiinan artikkelista, jossa Tiina ennakkoraivasi kuusikkoa. Eli siis runko, josta yhtiön maksama tili menee kokonaan tai lähes kokonaan konefirmalle eikä maanomistajalle jää mitään. Tyypillisesti siis litrakooltaan pienimmät rungot, jotka voisi aika usein jättää kasvamaankin. Epäilen, että näissä hakkuissa homma on mennyt pieleen juuri sen takia, että niiden keräileminen nimenomaan tekee tiliä metsäkoneyrittäjälle, koska ne alentavat keskimääräistä litrakokoa, mikä taas nostaa koko keikasta maksettavaa korvausta.

Liian nopea muutos voi olla liian voimakas harvennus, mutta voisi tietysti ajatella, että ojittamalla tai lannoittamalla liikaa voisi saada jotain vastaavaa aikaiseksi. Metsässä kasvavat puut ovat sopeutuneet tiettyyn valon määrään ja kosteustilaan, ja muutokset niissä yleensä aina aluksi heikentävät kasvua, joskus jopa tappavat puut.

Alikasvos saa luontaisista syistä vähiten valoa, ja jos sen haluaa menestyvän, niin valaistusolosuhteiden muutos ei saa olla liian äkillinen, vaan sitä pitää blendata jotenkin. Hakkuun vuodenajalla voi olla merkitystä (voisi kuvitella, että elokuu olisi hyvä aika tehdä suurempia muutoksia). Kuusen alikasvos on yleensä paraskuntoista kasvaessaan metsässä, jossa on ylispuuna koivua ja mäntyä(kin) tai jossa on saatavissa vinosti tulevaa valoa esimerkiksi läheiseltä pellolta, aukolta tai tieltä, ja näin kestää voimakkaampia hakkuita kuin muutoin. Jos luontaista taimiainesta halutaan tukea, voi olla paikallaan sijoittaa säästöpuuryhmät päätehakkuukuvion lounaisosaan. Lisäksi kosteustilanteen muutos pitää ottaa etukäteen huomioon: koivikon hakkuun jälkeen alavalla paikalla voi olla liiankin kosteaa, joten voi olla tarpeen samalla kunnostaa ojitus tai kaivaa ajourien paikalle pari uutta.

Perko…”Paljaaksihakkuu, taimikonmurskaus ja hävitys, siemenpuiden luvaton hakkuu. Lisää saa kysellä metsäkeskukselta harvennustarkastuksista…”   Onko tuo Perkon syntilista jaksollisen piirissä esiintyneistä joidenkuiden virheellisistä toimista siksi, että jk:ssa kun voi tehdä tarkoituksella vajaatuottoisuuteen johtavia muka uudistustoimenpiteitä? Alue voi olla monta kymmentä vuotta puuston puuttuessa tai hyvin harvana hiilimiinuksinen. Kaatuneina puina se on vielä  mainio ötökkäpesä.

Metät kunnossa juohauttama ”tarinan jaloillaan pitämisessä” ei ole kyllä kaksosten toimin edennyt kuitenkaan senttiäkään. Perusteet puuttuvat.

Perkolle totean, että älä turhaan pyyhi ilmoittamiasi lukuja pois! Jos joku niistä mielensä pahoittaa, niin mitä siitä. Senhän voit tulkita onnistumiseksi. Minulta meni ne sinun luvut valitettavasti ohi. Vaikka joku reva-Leena onkin sitä mieltä, että päivystän täällä 24/7, niin aina joku sekunti tahtoo mennä kuitenkin joskus ohi.

Ai kaksosen alkaa turvaamaan? Luulen, että tallintakusesi on umpiruosteessa mihinkään alvilliseen työhön, että se siitä.