Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,796 vastausta, 129 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 7,931 - 7,940 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Puuki

    Parhaita siemenpuita ei kannnata kaikkia hakata pois missään nimessä, jos on tarkoitus uudistaa luontaisesti tai auttaa uudistumisessa niiden avulla.

    A.Jalkanen

    Aivan, Jean S. Varmaan jatkuvaan malliin pyrkivä tekisi suunnilleen samanlaisen yläharvennuspainotteisen hakkuun saadakseen riittävän tukkikertymän. Jatkuva kasvattaja jättäisi kuitenkin laajemman kokojakauman jäljelle (välipuita ja lisävaltapuita), jotta seuraavastakin hakkuusta saisi tukkisatoa.

    Alemman jakson koivuista voi saada myöhemmin ainakin kuitua ja jos on raudustakin, niiden parhaita yksilöitä voi jättää tuottamaan vaneritukkia. Seuraava puusukupolvi on sitten kuusta. Siihen jatkuvuus mahdollisesti loppuukin ja päädytään avohakkuuseen.

    mehtäukko

    Kaasuputki-Lipposen möläykset ne varmaan sopivat sovellettavaksi metsätalouteen?!

    Ns. ”parhaita siemenpuitakin” kannattaa käyttää harkiten myrskyjen suhteen. Äestys ja samalla kylvö rotusiemenellä on yksi parhaista. Jos on sp tarkoitus jättää maisemapuiksi, se puoltaa.

    Timppa

    Joskus lainasin tänne Lipposen tyhmyyden määritelmä; ” tehdään entisellä meiningillä ja odotetaan uudenlaisia tuloksi”. Ei tule onnistumaan. Opiskelulle on vielä tarvetta.

    Aivan.  Yritettiin 200 vuotta erilaisia poimintahakkuita ja saatiin metsät miltei häviämään.  Nyt jotkut edelleen uskovat, että hyvin käy, kun käy siellä metsän reunassa kertomassa, että puiden pitää kasvaa kuten Arvometsä tai Arvo Kettunen kertovat.

    On näemmä ihmisiä, joihin mikään järkipuhe tai faktat tehoa.  En kutsuisi heitä tyhmiksi, sillä tyhmäkin voi viisastua.  En viitsi kirjoittaa, miksi heitä ennen vanhaan kutsuttiin.

     

    Jean S

    <p>Kaksijaksoisuus onnistuu kai kaikilla muilla metsäpohjilla paitsi VT:llä.</p><p>Minulla on eräitäkin äestys+konekylvö-alueita, eikä minulla ole mitään sitä menetelmää vastaan. Se ei silti tarkoita, etteikö luontaisia taimia kannattaisi hyödyntää silloin, kun niitä on.</p>

    Jovain

    Kannattaa hyödyntää myös kehityskelpoisia metsiä ja taimistoja, mutta onhan niiden olta kehityskelpoisia ja uudistuvia, ennen kuin siirtymävaiheeseen kannattaa mennä. Metsä ei kestä nopeita ja liian voimakkaita muutosia, kuten Perko opastaa. Juuri sitä polemiikkia täällä käydään, kuten aloituksessa ja lukuisissa muissa esimerkeissä kerrotaan. Jos ei onnistu, avohakkuu on ihan hyvä vaihtoehto ja niinhän se tuppaa luonnon kierrossakin menemään.

    Metsuri motokuski

    Jovain. Mitä on metsän liian nopeat muutokset ? Jaksottaisesta muutos jatkuvaan vai mikä ?

    Perko

    Motopilotille  luulis olevan selvää selvempi.. ”Mitä on metsän liian nopeat muutokset ?”    Jossain on varmasti neuvottu jos ei niin harmillista.

    Visakallo

    Perko voisi joskus jo alkaa kertoa itse asiasta, eli miten sitä jk:ta käytännössä tehdään ja miten sillä eletään. Pelkkä viisastelu ja henkilöiden arvostelu ei hyödytä ketään.

    Metsuri motokuski

    Nyt täytyy perko myöntää että oli kyllä uusi termi. Varmaan on opetettu mutta minulta on mennyt ohi.

Esillä 10 vastausta, 7,931 - 7,940 (kaikkiaan 12,796)