Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,796 vastausta, 129 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 7,921 - 7,930 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    On yleisesti valistettua, (mm. prof. Kärkkäinen) että hoidolle yhtäläiset kuviokoot täytyisi olla riittävän suuret kannattavuuden ja tarkoituksenmukaisen työn kannalta. Puumäärän ollessa kunnollinen, ne kiinnostavat klusterin tarjoajia ja tietysti tili on sen mukainen.

    Kuinka tämä toteutuu jk:n toisaalta pienaukoissa ja sipruissa ympäri metsälöä josta puumäärää on haalittava laajoilta alueilta? Maastoesteet, suot tai vesistöt rajoittavat kuormien täyteen keräämistä ja ajomatkat tulevat väkisinkin pitkiksi…

    Perko

    Kertaukseksi vielä ;  Nuorenmetsän  muutos  eri-ikäiseksi  vie 50- 60 vuotta jotta siellä on  kokoluokat sopivassa tuotantokierrossa.  Silloin metsässä on  uusiutumine ja kaikki muutkin kasvun vaiheet tapahtuu jatkuvasti eli ovat yhtaikaa menossa.  Puunhinta sovitaan  ostajan ja myyjän välillä eikä ole väliä miten  puut ovat kasvaneet.

    Visan pitää ihan itse omalla kohallaan selvittää  säästökohteet. PS. Olihan ne tärpit selvillä !  Miksi  sitä kyselet?

    Visakallo

    Kyllähän Perko olen ne omat säästöjohteet selvittänyt ja kertonut  ne täälläkin. Kannattavaa metsätaloutta olen harjoittanut ja siirtänyt siitä osan nuoremmalle polvelle.

    Jovain

    Saahan sitä selitellä ja yrittää todistella. Mehtäukonkaan kaikki hakkuut eivät ole avohakkuita, voi olla joka kolmas tai joka viides. Ei poikkea olennaisesti peitteisestä metsänhoidosta, käsittelyalue voi olla koko metsä. Avohakkuita tehdään myös peitteisessä metsänhoidossa, on jostain syystä eriytettynä rajattu pienaukkoihin. Metsiä voidaan hoitaa myös keskitetysti, hoitomuodoista riippumatta.

    mehtäukko

    ”…eri-ikäiseksi vie 50-60 vuotta…”, jolloin vasta toinen sukupolvi pääsee ihmettelemään tehtyä munausta.

    Avohakkuun vaihto-ehto ei ole jk.

    Jovain

    Tallintakuset on hyvä korkeakoulu, suosittelen!

    A.Jalkanen

    Jean S kuvasi tuolla edellä turvemaametsänsä, joka vaikuttaisi olevan valmiiksi erirakenteinen tai helposti sellaiseksi muokattavissa, mutta ei jostain syystä ole siirtymässä menetelmään.

    Timppa

    Kertaukseksi vielä ; Nuorenmetsän muutos eri-ikäiseksi vie 50- 60 vuotta jotta siellä on kokoluokat sopivassa tuotantokierrossa.

    Siis ensiharvennutan kuusikkoni vaikkapa tiheyteen 400 runkoa/ha.  Seuraavalla kerralla harvennutan loput tiheyteen  200 runkoa/ha.   Sitten odotan, että uusi puusukupolvi on noussut, mikä meidän metsissä merkitsee usean eri kuvion perusteella nähtynä 80 kuusta/ha ja vähän hieskoivua ja hakkautan ne 200 runkoa.  Kasvamaan jäisi tosi harva ja uudistumiskyvytön metsä.

    Näin siis oikeasti tapahtuu ainakin metsissä.  Olen uudistuttanut muutaman kuvion, joissa vanha metsä käsitti nuo 200  n 100-vuotiasta mäntyä ja/tai kuusta/ha.  Lisäksi n 80 n 70-vuotiasta kuusta/ha ja vähän hieskoivua. Näissä vitsauksena on paikoin runsas heinänmuodostus.  Jos joku haluaa huonon tuloksen lisäksi työtä, niin sellaiselle masokistille systeemi sopii.  Onko Perkolla jotain tulevia polvia vastaa?  Poimii nyt rusinat pullasta ja jättää ongelman jälkeen tuleville.

     

    Perko

    Joskus lainasin tänne Lipposen tyhmyyden määritelmä; ” tehdään  entisellä meiningillä ja odotetaan uudenlaisia tuloksi”.  Ei tule onnistumaan.  Opiskelulle  on vielä tarvetta.

    Jean S

    <p>Näille turvekankaille tai soistuneille kankaille on varsin tyypillistä, että ylemmät valtapuut ovat mäntyjä ja alemmat riukuuntuneita (hies)koivuja. Valtapuuston puulajijakauma on tavallaan peräisin ajalta ennen ojitusta, ja ensiojituksesta on usein jo kauan. Kuivumisen myötä ravinteiden saanti on parantunut ja olosuhteet ovat tulleet sopiviksi myös kuuselle, jopa niin, että kuusi on kasvupaikalle parhaiten sopiva puulaji. Normaali yläharvennus jk-hengessä tarkoittaisi hakkuuta koivujen hyväksi, mutta niiden ikä ja tekninen laatu eivät tee edelleen kasvattamisesta kovin järkevää. Siksi siis rankempi ”yläharvennus” tai ”hävityshakkuu” seuraavan kehityskelpoisen jakson kasvattamiseksi silloin, kun tällainen jakso on saatavilla.</p><p> </p>

Esillä 10 vastausta, 7,921 - 7,930 (kaikkiaan 12,796)