› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,796 vastausta, 129 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 7,901 - 7,910 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 790 791 792 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane 13.7.2023, 08:06

    ”Se on  kokonaan teidän tahallinen tuho.”

    Kiitos  mutta tuo leimikko oli ”jatkuvan kasvatuksen” parhaan saatavilla olevan asiantuntijan Arvo Kettusen huolellisesti suunnittelema joten Rane ei voi ottaa kunniaa siitä.

    Visakallo 13.7.2023, 08:39

    Rane laittoi nyt aika pahan. Jäämme mielenkiinnolla odottamaan Perkon vastausta…

    Jovain 13.7.2023, 09:08

    Tahallinen sikäli, että myskytuulet siellä sen tuhon ovat tehneet. Ei siinä auta huolellinen suunnittelukaan, on tietekin herkempi, jos metsää on avattu. Sama tilanne se on myös jaksollisessa metsänhoidossa.

    mehtäukko 13.7.2023, 09:16

    Asiaa on Joovainin tyylillä turha pyöritellä, sillä jk:n valinneena tuo riskin jälkihoito on surkea ja työläs esitys. Ja jk loppuu siihen kuin seinään. Jos aluetta on ehditty hakata harvaksi (ppa<10) uudistamista haaveillen, sen heinittyminen tekee kaiken vaikeaksi.

    suorittava porras 13.7.2023, 09:23

    Konnevedellä ei ole todettu merkittäviä myrskyjä sinä aikana ,kun jk-metsään tuli ”kaatumatauti ”.

    Perko 13.7.2023, 09:51

    Kyse onkin  myrskyn  sijoituksella, sen ovat ”Ranet ja  Samaani ryhmä ”  ohjanneet   Konnevedelle!  Muuten ei  ole  mahdollista valikoida  tuhonkohteita.   Hieman oli hutilointia kun leimikkoa suurempi määrä  muualtakin  kaatui puita.   Tuo on tavallista terrorille, että  pyydetään  raporttia  vaikutuksesta.  Se on varmaa ettei ”Ranet ”olisi kyenneet  paljaaksihakkuuta monimutkaisempaa  suorittavan kassa suunnitella.

    Omakokemus   on kun Asta-myrsky kaukaa viisaana  runteli miulta jk -metsää monesta kohdin vaikka se jk perustettiin  vasta 5 vuotta  myrskyn jälkeen syntyneeseen monikerrosmetsään.   Syytän tuostakin Ranea ja  Šamaaneja.

    Jean S 13.7.2023, 13:27

    Kysyn edelleen: jos haluatte, että sekalaatuiseen sekametsään jää jäljelle hakkuun jälkeen alikasvos vaikka rklm 12 cm saakka, niin millä nimikkeellä tällaisen hakkuun onnistuu menestyksellisesti tilaamaan?

     

    mehtäukko 13.7.2023, 13:31

    Yläharvennus ja toivotut luvut sekä tekstit mukaan.

    Jean S 13.7.2023, 13:34

    vaikka kuutiot tippuisivat hakkuussa 200m3/ha -> 20m3/ha?

    A.Jalkanen 13.7.2023, 13:54

    Jos on tarkoitus jättää jäljelle täystiheä taimikko, niin ylispuiden poisto voi myös olla työnimike. Tällöin lopputuloksella ei ole pohjapinta-alan minimirajoitetta mutta taimikon pitää olla kehityskelpoinen.

    Hakkuutapa riippuu siitä mikä on lähtötilanne ja mikä on haluttu lopputulos. Jätettävät puulajit ja niiden koko on hyvä mainita hakkuusopimuksessa.

    Jos lähtötilanne on 200 m3 niin jos sinne jättää myös joitakin siemenpuita ja välikoon puita niin kyseessä voisi olla myös jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuu.

    Laita kohde lukijoiden kuviin niin on helpompi neuvoa. Metsäkeskus neuvoo myös.

Esillä 10 vastausta, 7,901 - 7,910 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 790 791 792 … 1 278 1 279 1 280