Jälkiviisaat  Visa  ja Ranen olisi pitänyt olla  tuulensuojana kun osaatte  ennustaa  sään ja tiedätte asian !    Se on  kokonaan teidän tahallinen tuho.

Mikähän siinä mahtoi Perko olla, kun silloin aikoinaan tahtoi tulla melko paljon tuulenkaatoja ja pystyyn kuivumisia niihin minun suojuspuumatsiini? Eihän silloin suomenkielessä vielä edes ollut sanaa ilmastonmuutos.

Arvometsän terminologiassa on eriasteisia poimintahakkuita, MG:llä taitaa olla kanssa pari erilaista. Olennaista kuitenkin näissä kaikissa tilanteissa oli, että tarkoitus ei ollut nyppiä pois puuta sieltä täältä, vaan nimenomaan hakata pari ylintä latvuskerrosta ainakin lähes kokonaan pois, eli jonkinkaltaiseksi päätehakkuuksi sitä olisi siinä mielessä luonteva kutsua. Arvometsä kutsuu varmaankin voimakkaaksi poimintahakkuuksi. Ja esimerkkisarjan neljän hakkuun sarjaan mahtuu tosiaan suojuspuuhakkuu, ylispuiden poistohakkuu ja kaksi avohakkuuta lisämaininnoilla, ja kohteliaasti sanottuna lopputuloksilla, metsänkäyttöilmoituksilla ja puukauppasopimuksilla ei ole loogista yhteyttä toisiinsa.

Se on ihan sama vaikka se uudistamisvelvoite laukeaisi, jos ”aukolla” on riittävä määrä puuta polvenkorkuisesta kahdeksanmetriseen. Kemeroita toki saattaa jäädä jotain saamatta.

EDIT: Anneli perusteli siis metsälailla, että kaikki hakkuut ovat kasvatushakkuita riippumatta siitä, miten paljon niissä poistetaan latvuskerroksia, kunhan jäljelle jää riittävä määrä kasvatuskelpoista puustoa niin että uudistusvelvoite ei aktualisoidu.

Itse näkisin, että tällainen ”jatkettua kasvatusta” hyödyntävä päätehakkuu voitaisiin tehdä niinkin, että puuttuva taimiaines syntyisi hakkuun jälkeen luontaisesti.

Mistä taimiaines syntyy jos ei ole enää siemenpuita jäljellä? Kysymys on erittäin hyvä, koska tosiaan yleensä sinne aina jotain siunaantuu, usein jopa sitä puuta, jonka siemenpuita kuviolla ei ole, kuten suorittava on ansiokkaasti tuonut männyn siemenpuuhakkuiden osalta esiin.