› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,796 vastausta, 129 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 7,871 - 7,880 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 787 788 789 … 1 278 1 279 1 280

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 12.7.2023, 09:08

    Jos Visa haluaa arvostella alikasvoksia – luonnon taimistoja, ne luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon. Samoin, jos jostain syystä on muodostunut kerroksellinen metsä, nekin halutaan luokitella jaksottaiseen metsänhoitoon. Suositus on, ainakin vanhan lain aikana oli avohakkuu. Mahdollisena ei pidetty puhdistushakkuuta ja edelleen kasvatusta. Ilmeisesti Visalla ei ole uuden lain mukaisia jatkuvan kasvatuksen metsiä ja kun luokitus on mitä on. On erittäin kyseenalaista vertailla metsänhoitoa lain mukaisista lähtökohdista. Sen sijaan tutkimus lähtee uusiutuvista metsistä, samoin Perkon esimerkit.

    mehtäukko 12.7.2023, 09:24

    Oli ”luokitukset” ja tilastot mitä hyvänsä, mutta järjen äänellä töitä tehdään. Ja euro on edelleen paras konsultti!

    A.Jalkanen 12.7.2023, 09:37

    Juuri niihin alikasvoksiin eli luonnon taimistoihin jatkuva kasvatus pääosin tukeutuu. Jaksollinen malli vain poikkeustapauksissa, ts. kun valopuun (männyn tai koivun) tai sekametsän alle syntyy sopivan kasvupaikan kuusikko.

    Jovainilla on nyt mielessä jokin muu malli. Kerro Jovain jos ajatukseni menee metsään!

    Monikerrosmetsä syntyy jommalla kummalla tavalla: joko isojen valopuiden (mänty, koivu, haapa) alle syntyy uusia puita, yleensä siis kuusia, tai puusto on ollut alkujaan tasainen taimikko, mutta osa taimista on jäänyt jälkeen kasvussa joko huonon kasvupaikkansa tai geneettisten ominaisuuksiensa vuoksi.

    Tuossa monikerrosmetsässä on siis kaksi heikkoa kohtaa: uusien taimien syntyminen voi jäädä vajaaksi, yleensä viimeistään silloin, kun isot puut eivät ole enää valopuita vaan pääosin kuusia, tai heikompien jälkeen jääneiden yksilöiden kasvu on huonoa. Kummassakin tapauksessa sopiva hoito on avohakkuu ja metsänviljely.

    Metsänkasvatus perustuu puiden biologiaan.

    mehtäukko 12.7.2023, 09:44

    Kohta 800 sivun jälkeen kaksosille ei ole valjennut mikään, sillä samaa jauhamista on jatkunut asiasta ja vierestä.

    Ei voi olla kummoisia taitoja puun tuotannossa ,-vatukon tamppauksia lukuunottamatta?

    Perko 12.7.2023, 10:57

    A.J.   ”huonon kasvupaikkansa tai geneettisten ominaisuuksiensa vuoksi.”   Muuttaako  paljas  kynnös kasvupaikan hyväksi?  Kaksi- tai  kolminkertainen istutuksenkertaus , onko se sitä geneettistä parannusta   välittämättä  taloudellisesta tuloksesta.    Se on sillä tappiollisella opilla tavoiteltavaa menestystä.    Pitkä odotus eurojen tulosta kuluineen päätyy varmasti taloudelliseen tappioon.

    Taimikon hävitys on yleinen haitta nykyisin, kertoo tarkastajat.

    Monikerroksellisen metsän  käyttö on taloudellisesti mahdollinen.  Tuhansia vuosia metsämme ovat syntyneet itsekseen  monikerroksellisiksi  jalostuen biologiallaan.

    A.Jalkanen 12.7.2023, 11:12

    Aivan, mutta nykyihminen on kiireinen, ei jaksa odottaa luontaista jalostumista. Jos jaksaa odottaa hidasta taimikon syntyä ja kasvua, jatkuvapeitteinen voi olla kelpo menetelmä.

    Meillä ei ole koskaan uusittu istutusta useaan kertaan (joskus paljasjuuristen aikaan täydennysistutettiin mäntyä), mutta esimerkiksi pellonmetsityksessä tuollainen tilanne voi tulla eteen. Kyllä luonto yleensä täydentää itse riittävän määrän taimia siihen muokattuun uudistusalaan.

    Kun käytetään jalostettua metsänviljelyaineistoa, parannetut geenit säilyvät metsikössä ja voivat siirtyä seuraavaan sukupolveen, ja leviävät myös siitepölyn mukana ympäristön luontaisesti uudistuviinkin metsiin.

    Jovain 12.7.2023, 11:26

    Tallintakusista ei ole ollut avuksi tähänkään asti. Se on harhakuvitelmaa, että Suomen metsät tullaan hoitamaan keinollisen metsänhoidon avulla. Tilastotkaan eivät sitä tue ja esim Eroopassa keinollisesta pyritään eroon. Edelleen uusiutumattomia vaihtoehtoja sieltä tarjoillaan ja tukeudutaan avohakkuuseen ja viljelyyn. Jatkuva kasvatus on uusiutuvissa vaihtoehdoissa edelleen ja kasvukunnon yllä pitämisessä.

    Perko 12.7.2023, 12:16

    Noniin! Niin se on, ” Kyllä luonto yleensä täydentää itse riittävän määrän taimia”!!!

    Visakallo 12.7.2023, 14:13

    Perkolta näköjään unohtui ne ratkaisevat kaksi viimeistä sanaa lainauksestaan, eli ”muokattuun uudistusalaan”. Meistä varmasti jokainen on nähnyt entisiä peltoja, tukkilaaneja, yms. alueita,  joihin ei ole syntynyt puustoa viimeisen 40 vuoden aikana, vai haluaako joku kiistää tämän? Miksi Perko esittää täällä vuodesta toiseen paikkansapitämättömiä väitteitä? Eihän siitä ole kenellekään mitään hyötyä, vaan päinvastoin.

    mehtäukko 12.7.2023, 16:41

    ”Se on harhakuvitelmaa, että Suomen metsät tullaan hoitamaan keinollisen…” lotraa Joovain.

    Tuo väite on lääketokkurassa pyllistetty väite, jonka jokainen metsissä puuhaillut voi kumota. Niin paljoa viherterroritkaan eivät koskaan tule saamaan valtuuksia, että jaksollisen lait kumoutuisi.

Esillä 10 vastausta, 7,871 - 7,880 (kaikkiaan 12,796)
1 2 3 … 787 788 789 … 1 278 1 279 1 280