Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 12,796 vastausta, 129 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 2 viikkoa sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 7,851 - 7,860 (kaikkiaan 12,796)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    Visa  voit itse laskea mitä ne merkitsee .  Käytä  niitä sijoitusmenoja  ja aikaa korkoa korolle  ja lisäksi  kaksinkertaista verotusta—    about  vero  23000 € / ha  aluksi.   Siitä se ratkeaa.

    Visakallo

    Ei se siitä Perko ratkea, kun jaksollisessa ei ole koko metsä samaa kuviota. Samoin unohdat jaksollisen kasvatuksen veroetuudet joita ei jk:ssa ole. Miksi näitä samoja asioita pitää aina vain jauhaa, mikä niissä on niin vaikeaa ymmärtää?

    Metät kunnossa!

    Ei ole metsää rannoilla tai taajamissa joten muutaman vuoden vielä katselen ainutta jk-aluetta ja sitten sekin laitetaan kumoon. Kyllä erikokoiset puut vaan täytyy olla kukin mittaluokka omilla alueillaan…..

    A.Jalkanen

    Mikä kaksinkertainen verotus Perko? Kerro niin että yksinkertaiset ihmisetkin ymmärtää. Jiikoo-metsästä tuloa tulee tasaisemmin, mutta tuotos jää olennaisesti jälkeen Visakallon metsästä. Kysymys kuuluu, toimiiko se jk-ikiliikkuja koko 65 vuoden ajan? Onko jollain esittää myydyt puut ja hinnat 65 vuoden ajalta jiikoo-metsästä?

    suorittava porras

    Perkokin huutelee siipiveikkona sivusta epätotuuksia. Jos olisi pidättäydytty jatkuvassa kasvatuksessa ,tekisimme edelleen puhdetöitä päreen valossa ja käyttäisimme intiimiin hygieniaan sammalta ja kuusen havuja. Aika monta paikkakuntaa olisi myöskin jäänyt syntymättä ilman paperi- ja selluteollisuutta ja sahauskin olisi haasteiden edessä ,kun sahauksen sivutuotteet jäisivät vaille käyttöä. Kaikki jk-puukaan ei täytä tukin laatuvaatimuksia.

    Visakallo

    Metsänkasvatusta voisi verrata asunnon vuokraustoimintaan. Kummassakin on suhteellisen paljon pääomaa kiinni, ja tuotto syntyy metsän rajojen ja asunnon seinien sisäpuolella. Vuoraustoimintaakin voi harjoittaa vähintään kahdella tavalla.

    1. Asuntoa huolletaan säännöllisesti ja sille tehdään myös ajoittain suurempia peruskorjauksia, jotta asunnon taso pysyy ajanmukaisena. Samalla myös vuokrataso seuraa asunnon tasoa, ja uudet vuokralaiset on tarvittaessa helpompi löytää. Asunnon myyntiarvo pysyy myös melko hyvänä.

    2. Asunnolle tehdään ainoastaan välttämättömät korjaukset. Asunto alkaa vähitellen jäädä yleisestä tasosta jälkeen, vuokrataso alkaa myös laskea, ja uusia vuokralaisia on vaikeampi löytää. Asunnon myyntiarvo on myös alentunut.

    Näissä esimerkeissä ei varmasti kenelläkään ole mitään epäselvää, mutta metsäpuolella sitä näkyy joillakin aina vain olevan.

     

    Gla

    Voihan tuon saada laskemalla kannattavaksi, kun suhteuttaa asunnon arvon vuokratuottoon. Mitä halvempi asunto, sitä parempi kannttavuus. Näinhän se metsässäkin hoituu.

    A.Jalkanen

    Laskennassa pitää huomioida, paitsi pääoman suhteellinen tuotto, myös pääoman arvon kehitys. Jättämällä tavallaan perusparannukset tekemättä, eli jättämällä uudistamatta tai kasvattamalla jatkuvasti, voidaan päätyä alenevaan arvokehitykseen. Samaan tapaan asuntomarkkinoilla: kovin halpa asunto syrjässä ei ole helppo myydä, pankit eivät välttämättä myönnä lainaa taloyhtiöiden remontteihin eikä kiinteistö kelpaa lainan vakuudeksi.

    Perko

    Olen aiemmin kirjoittanut kaksinkertaisesta verotuksesta ja mitkä tulot tai menot kuuluvat tiettyyn tuloon, omat- vai viereiset metsät.  Jatkakaa  sitä ymmärryksenne parantelua, ja en viitsi toistaa samaa.

    A.J   ”jättämällä uudistamatta tai kasvattamalla jatkuvasti, voidaan päätyä alenevaan arvokehitykseen.”  Tuo on  jo het aluksi avohakkuun tila, sitten jälkihoito  on pettänyt. Tamppaajat ovat karanneet pois paikalta. Metsäkeskus selvittää  nyt noita  ja sen seurauksia.

    Onko niitä esimerkkejä ; tuntuu olevan kun on tietäjiä pilvenpimein täällä niiltä  vuosikymmeniltä . Ne jotka  eri-ikäistä tekivät heiltä  pantiin metsät hakkukieltoon ja  omistaja suljetulle osastolle!  Kyselkää heiltä.  Heitä oli jahtaamassa mhy ja valtion metsä tohtorit myös mhy:n tuomari. meno kuin   NL  , ryssät  P-Korea näitäkö te hehkutatte ?     Tulosta saa sieltä Osaran tutkimuksesta.

    mehtäukko

    Jopas on kaunaista kelaamista jossa NL ja p-k niputetaan jk: n vastaisiin salaliittoihin! Joskus tapahtuneet ja tunnustetut virheet eivät niissä rypemällä parane.

Esillä 10 vastausta, 7,851 - 7,860 (kaikkiaan 12,796)