› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 6,801 - 6,810 (kaikkiaan 14,352)
1 2 3 … 680 681 682 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 13.1.2023, 14:41

    Uskon puute on paljolti pappien ongelma!

    Puuki 13.1.2023, 14:41

    Perko ei syytöksineen ymmärrä koko asiaa eli laskemistavan vaikutusta.  Syytät minua siitä mitä itse kannatat (eli 160 vuoden aikajanan ottamista mukaan kannattavuuden arviointiin.)

     

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Perko 13.1.2023, 14:56

    Puuki voithan  valita ( arpoa) esim  30 vuoden  aikajakson  jostakin  kohtaa  laskea siitä rahavirrat tai velat.  Se kuvaisi  paremmin todellista ”isäntälinjaa”.  Harvat vain ovat ”metsänjohtajana” 50 vuotta.   Unohda ne  ukin patjanalle talletukset.

    PS: Kun otat tuosta menneestä hakkuusta rahat tähän aukkoon niin ( se ei tuottanut siellä  edellisessä ennen nollaa mittää) kai sen seuraavan hakkuun tulo siirtyy jälleen sinne seuraavaan aukkoon ja siihen kuluu  se 160 v .   Perikunta  kärvistelköön!

    Mutta ”kvanttilaskenta” on pelastus  siinä kvanttihiukkanen voi olla kahdessa paikassa  yhtaikaa.  Kvanttikoin olis myös  mainio juttu!

    Puuki 13.1.2023, 15:24

    Mistä ”menneestä hakkuusta” ?  Nyt on nyt ja ennen oli ennen.  Se kantoraha on oikeasti olemassa mikä on korjuussa saatu.   Tahallasi vänkäät, ei kukaan voi olla noin tyhymä.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    Perko 13.1.2023, 16:10

    Siitä päätehakkuusta joka on ollut kasvamassa lähes  100 vuotta ja  nyt se on aukkona ( 0 ) nollahetkestä  lähtien.   Ai ,  että on maisterille vaikea selittää yksinkertainen asia!

    Timppa 13.1.2023, 16:43

    Timppa,  kirjoitin,  Suomen metsät 1850, googleen, sain näkyviin kartan 1850 luvulta. Siinä näkyy missä oli keskisuomen koskemattomat metsät.

    Tämähän oli monimuotoisuuskeskustelussa, mutta kuuluu oleellsen osana tähänkin keskusteluun.  Tuolla hakusanalla pääsee sivulle, jossa on kohta ”kuvat”.  Kun sen avaa, niin näkyy ylärivissä toiseksi vasempana kartta.

    Lyhyesti kuvattuna.  Lappi oli tietenkin metsäistä.  Pirkanmaalta ajkoi Keski-Suomen ja Suomenselän kautta Kainuuseen hyvän metsän vyöhyke, jossa kaskenpoltto paikoin heikensi tilannetta.  Salpausselän tienoilla oli puutetta tukkipuusta.  Uudellamaalla pienpuuta oli runsaasti, tukkipuita niukasti.

    Vuoksen vesistöalueella, siis Saimaan ympärillä aina latvavesille saakka olivat metsät huonossa kunnossa.  Jossain puutetta metsistä.   Kaikkialla puutetta tukkipuusta.  Jossain oli polttopuuta hyvin, jossain niukasti.   Kaskeaminen oli vaikuttanut ja Pietarin läheisyys metsien häviämiseen.  Myös Varsinais-Suomen ja Pohjanmaan metsät olivat kurjassa kunnossa.

    Asiahan liittyy jatkuvaan kasvatukseen  siinä mielessä, että metsiä oli käsitelty yleensä poimintahakkuilla eikä luonnollisestikaan huolehdittu uudistamisesta.  Jos metsiämme alettaisiin taas käsitellä samalla tavoin, niin lopputuloskin olisi sama.

    Kannattaa ottaa oppia historiasta eikä luottaa omaan ajatteluun tai palveluksiaan tarjoaviin.

     

    Jovain Jovain 13.1.2023, 16:50

    Arvonsa on myös aloituksen jk puustolla. Korkoa tuottaa myös jk puusto, eivät ole siinä mielessä toisiaan pois sulkevia ja onhan tukilla 2/3 hintaero massan tuottamiseen verrattuna.

    Metsuri motokuski 13.1.2023, 16:53

    Kiitettävän kovapäistä porukkaa jankuttamaan samaa asiaa. Ei olla kovin pitkälle edetty.

    mehtäukko 13.1.2023, 17:50

    Puuttuu, kun Joovain alkaa alv:illaan hämmentää tätäkin puuroa.

    Puuki 13.1.2023, 18:35

    Ylen ja Kujalan esimerkin tapauksessa prolongaamalla tuloja (-menot) vv. -22-68 5 %:n korolla saadaan lopputulokseksi tasaikäinen ; 123 458 €      jk ; 87 599. €.

    Siinä on Jovainille laskettu myös Kujalan jk-metsän tuotoille samalla korko%:lla tulos.

Esillä 10 vastausta, 6,801 - 6,810 (kaikkiaan 14,352)
1 2 3 … 680 681 682 … 1 434 1 435 1 436