› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,352 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 21 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,781 - 6,790 (kaikkiaan 14,352)
1 2 3 … 678 679 680 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Puuki 13.1.2023, 06:36

    Useimissa tapauksissa ei vain riitä jk:n arvokasvu peittoamaan tasaikäisen päätehakkuun tulosta alkuvaiheessa eikä jatkossa.  Se tuloero kertautuu korolle korkoja laskiessa vuosien mittaan. Kumma että niin yksinkertainen laskelma ei mene jonkin kalloon.   Ylen ja arvometsän kyhäelmästä puuttui korkotekijän vaikutus kokonaan.

    Ei ole montaa vuotta viljellyn metsän harvennuksella ja toisaalta  2. harsintakerran välillä eroa ja tuottoero kasvaa huomattavasti sen jälkeen.  Yksinkertaisella laskemisella selviää kumpi voittaa.

    mehtäukko 13.1.2023, 08:20

    Ratkaisevaa on myös se, että kuinka kelien ja riskien armoilla halutaan pelata. Jos minulla on vaikkapa 200 ha kokonaan jk:ssa, sieltä elämiseen ja toimintaan kerättävä puumäärä on haalittava suurilta aloilta. Kokonaan jaksollisessa, sieltä tarjoutuu vuosittain mt-suunnitelman mukaiset kuviot avoon ja harvennuksiin. Avot korjataan ilman mitään riskiä silloin kun kaikki tekijät ovat kohdillaan, harvennukset taidolla ja joustaen.

    Yksinkertaisella päättelemisellä selviää, kummassa vedetään makoisammat unet.

    Gla Gla 13.1.2023, 09:25

    Se huvittava piirre tähän myös liittyy, että jk edellyttää lähtökohdaksi sopivan puuston. Tällainen ylemmältä jaksoltaan lehtipuu-, mänty- tai sekametsä saadaan avoimen vaiheen avulla. 50 vuoden harsintojen jälkeen paljastuu tarve kunnostaa metsä jälleen jk-kasvatukseen soveltuvaksi. Mutta ei se mitään, menetelmä on ihan hyvä ja kiertoaikaakin saadaan pidennettyä tasarakenteiseen verrattuna.

    Metsän hiilinieluromahdus taisi tulla hyvään saumaan. Kuin leikaten loppui julkisuudessa puheet jk:n paremmuudesta. Puuston kasvu kiinnostaa sittenkin ja varsinkin nyt, kun tavaraa ei saada venäjältä. Pitää ihan itse kasvttaa omat vessapaperipuut.

    Jovain Jovain 13.1.2023, 09:59

    Kyllä jk:n esimerkki riittää peittoamaan tasaikäisen, sen Arvometsän laskelma osoittaa. Vedotaan 50 vuoden jälkeiseen avohakkuuseen ja liian lyhyeen tarkastelujaksoon, pidenmpi tarkastelujakso ei muuta tilannetta. Avohakkuu luetaan hyväksi, mutta niin luetaan myös jk saannot. Arvometsän esimerkki on myös puustopääomiltaan vertailukelpoinen muuhun metsänhoitoon verrattuna, tuskin on hiiliromahdusta aiheuttamassa.

    Timppa 13.1.2023, 10:12

    Taas kerran.  Arvometsän tuotto perustuu laskelmiin , ei luonnosta mitattuihin tuloksiin.  Luonnosta mitattuja ovat mm Luken 4,5 m3/has/v jatkuvan kasvatuksen metsässä Lapinjärvellä ja meidän yhteismetsän 6,5 m3/v/ha Keski-Suomessa jaksollisen metsässä.

    Tietysti huono taimettuminen selittää osan asiasta.  Lisäksi se, että, jk:ssa kasvatetaan huonompia puita harvemmassa ja jk:n taimien  hidas kasvu lopun.  Luonnosta mitattavat faktat eivät muutu.  Laskelmia voidaan laatia millaisia halutaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.1.2023, 10:26

    Kyllä se YLE:n esimerkki oli ihan todellinen: T. Kujalan metsäpalstan hehtaari Heinävedellä.

    Voiisko vaikka joku laskeamista osaava laskea Arvometsä/YLE-esimerkin uudellen ees ja taas jollakin korolla. Päätehakkuun tai vuoden 0 tulot mukana mutta ei molempia!

    Puuki 13.1.2023, 11:32

    Ylen ja Kujalan esimerkin tapauksessa prolongaamalla tuloja (-menot) vv. -22-68 5 %:n korolla saadaan lopputulokseksi tasaikäinen ; 123 458 €      jk ; 87 599 € .

    Sama toisella tavalla eli prolongaamalla vain tulojen(-menojen) erotusta ;  tasaikäinen päätehakkuuvaihtoehto + 70 614 € .

    Eli päätehakkuun tekeminen (v. 0) on ihan ylivoimainen kannattavuudessa vaikka kiertoajan 2.harvennusta (päätehakkuusta puhumattakaan) ei oltu edes otettu mukaan ylen laskelmaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.1.2023, 11:34

    Kiitos Puuki!

    Jean S 13.1.2023, 11:37

    Eli pääsemmekö tästä laskelmasta siihen, että metsätaloudessa olennaista ovat menot, ja että tasaikäisen metsätalouden ensimmäiset 15-20 vuotta ovat hyvin kalliita investointeja, joista iso osa jää tuottamattomiksi (esimerkiksi ne kuusentaimet, joista ei kasva tukkipuita koskaan)?

    Puuki 13.1.2023, 11:44

    Minun mielestä ei päästä siihen, kun kannattavuus on hyvä investoinneista huolimatta korkean (0 vuoden) päätehakkuutulon avulla.   Mutta kuluja voi silti karsia esim. istuttamalla vain min. määrän taimia /ha.

Esillä 10 vastausta, 6,781 - 6,790 (kaikkiaan 14,352)
1 2 3 … 678 679 680 … 1 434 1 435 1 436