› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 14,352 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , 11 tuntia sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 6,761 - 6,770 (kaikkiaan 14,352)
1 2 3 … 676 677 678 … 1 434 1 435 1 436

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta R.Ranta 11.1.2023, 20:12

    Olen Visa huono asiantuntija Tapion suositusten suhteen. Nehän ovat muuttuneet aika tavalla sinä aikana, kun olen metsien kanssa operoinut ja tulevat muuttumaan jatkossakin.  Sinun  olosuhteissa ovat ehkä hyvinkin oleet oikeita. Minulla ne joskus olisivat tarkoittaneet huomattavia taloudellisia tappioita, kun olisin esim.  joutunut kasvattamaan kymmeniä vuosia metsääni edelleen, vaikka muualta olisin saanut kymmenkertaisen tuoton. Siksi suhtaudun varauksella valmiiksi annettuun tietoon, varsinkin jos sen tarkoitusperät eivät käy selville. (esim. tämä kiusallinen korko)

    Metsää kasvatetaan monenlaisin perustein ja tulevaisuus on meille kaikille tuntematon. NNA on vain se teoreettinen perusta taloustieteiden mukaiselle kannattavuudelle. Voit laskea sitä joko uudistettavasta tukkimetsästa tai paljaasta maastaa. Mikä se sellainen teoria olisi, joka pätisi vain jossakin tilanteessa.

    Jos Puuki meillä on kaksi metsänomistajaa, joilla on täsmälleen samanlainen uudistusala. Toinen on hakannut sieltä juuri tukkimetsän ja toinen on hankkinut pikkurahalla paljasta maata uudistusalan. Miksi ihmeessä kannattavuutta heidän pitäisi laskea eri tavalla?

    Paljaan maan ostajan on saatava kulut korkoineen, jos hän aikoo tuottoa tehdä toimillaan. Kumpikin on samassa tilanteessa, tuottoa pitäisi tehtäville  toimille saada.

    En Timppa puhunut siitä, että raakamaata ostettaessa on tehty huomattavia voittoja, kun siihen on kaavoittamalla saatu iso rakennusoikeus. Kysymys on valtavista taloudellisista eduista – ”ansiottomasta” arvonnoususta. Aivan varmaa on sekin, että näissä kuvioissa kaikki ei kestäisi kirkasta päivänvaloa. Puhuin rakennusaikaisista koroista, joka on urakoinnissa kustannustekijä. (riippuen tietysti urakointityypistä ja mm. maksupotitaulukosta jne.) Yritin vain otaa sinulle rakennusalalta vertauksen korottomuuteesi.

    Puuki 11.1.2023, 20:59

    Jos Puuki meillä on kaksi metsänomistajaa, joilla on täsmälleen samanlainen uudistusala. Toinen on hakannut sieltä juuri tukkimetsän ja toinen on hankkinut pikkurahalla paljasta maata uudistusalan. Miksi ihmeessä kannattavuutta heidän pitäisi laskea eri tavalla?

    Paljaanmaan arvoja (NNA laskennalla) on laskettu siten, että nykyhetken päätehakkuutulo (04-khl:n tukkipuusto) on katsottu kuuluvan edellisen puusukupolven tuloihin (esim. 80 vuotta sitten) eikä sitä sen perusteella huomioida tuloksi vaikka se sitä käytännössä on.    Nykyhetken kantorahatulo on ihan eri luokkaa kuin  paljaan maan arvo-tilanteessa ja tasaikäinen malli eroaa kannattavuusvertailussa jk:een ratkaisevasti mm. sen takia seuraavan kiertoajan aikana.     Se on ilmiselvää että selvästi parempi kantoraha/ha (0-vuonna) antaa edun tasaikäiselle kasvatukselle useimmissa tapauksissa.      Iän vanhoista  tuloista/menoista ei kannata välittää mitään. Niinhän itsekin kerroit aiemmin omasssa kommentissasi.

    <iframe id=”fskey-iframe” class=”fskey-autofill-dlg” style=”display: none;” sandbox=”allow-same-origin allow-scripts”></iframe>
    <div id=”fskey-tooltip” class=”fskey-tooltip” style=”display: none;”></div>

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.1.2023, 21:34

    Periaatteessa halutaan siis vertailla tulevia tuottoja. Miten huomioidaan se päätehakkuun tulo joka on jo tilillä kun se ei ole tulevia tuloja?

    Puuki 11.1.2023, 22:24

    0-vuonna tuleva tulo = päätehakkuun tulo.  Prolongaamalla lasketaan muuttuvaa erotusta jk-hakkuun ja päätehakkuun jälkeen. Suhteessa sama lopputulos saadaan myös NNA-arvoja laskemalla (ei  paljaan maan arvoja) kun otetaan huomioon erotus lähtötilanteessa.

    Perko 11.1.2023, 22:41

    A  J  kysymys  on kuin lainattu Speden käsikirjoituksesta!

    Timppa 11.1.2023, 23:07

    Jos Puuki meillä on kaksi metsänomistajaa, joilla on täsmälleen samanlainen uudistusala. Toinen on hakannut sieltä juuri tukkimetsän ja toinen on hankkinut pikkurahalla paljasta maata uudistusalan. Miksi ihmeessä kannattavuutta heidän pitäisi laskea eri tavalla?

    Kysymyksen asettelu on väärä.  Kannattavuutta pitää tarkastellä eri tavoin normaalin metsänomistajan tai ostajan  näkökulmasta.  Oikein on metsänomistajan kysyä mielessään  hakkaanko aukoksi hehtaarin vai teenkö 4 hehtaarin poimintahakkuun? Mitä minulle jää tästä rahaa ja miten metsäni kehittyy tämän jälkeen  kummallakin vaihtoehdolla.

    Jos joku on ostamassa paljasta maata, niin hänellä on vain yksi vaihtoehto.  Miettiä onko puuhassa järkeä.  Jos hänellä on metsätuloa, niin metsävähennys auttaa jo asiaa ja muista metsistä saatava tulo pitää kassavirtaa yllä kunnes tuo aukko alkaa tuottaa kassavirtaa.   Tuottaahan se alkaa heti uudistuksesta lähtien.

     

    mehtäukko 12.1.2023, 06:57

    Tuo ”ostamassa paljasta maata” on tietysti otettava mukaan ostajan ikä,terveys ja muukin ajatus tulevaisuudesta (jatkajat). Jos nämä ovat linjassa, tottakai edullinen ostos kannattaa kun asioista on positiivinen näkymä. Mitä arvokkaampia ostoja ja myyntejä käsitellään mitä pitemmässä perspektiivissä, sitä harkitummin ne on toteutettava, selusta varmistaen.

    ”Tervettä” suunnitelmallista toimintaa päivästä toiseen. Monen vuosikymmenet fiktioista on turhanpäiväistä horista.

    R.Ranta R.Ranta 12.1.2023, 12:45

    Olen Timppa huomaavinani, että et olekaan tosiuskovainen. Alat nikottelemenna paljaan maan ostajan kannattavuuden edellytyksiä.

    Molemman istuvat keväällä kannonnokassa, niin tukkimetsän juuri hakannut ja paljaan maan ostanut. Moemmat ovat varoissaan, toisen raha on tullut juuri tehdystä avohhakuusta ja toisen mahd. jostakin muualata. Kummankin raha on saman näköistä ja yhtä arvokasta.

    Herrojen taloustiede edustaa sellaista näkemystä, metsästä saadun rahan kannattavuudella ei ole niin suurta väliä. Paljaan maan ostajan on syytä tarkoin harkita.

    Metsätalous on ollut siitä kummallinen ala, että siellä on ollut tällainen omaperäinen taloustiede pitkään vallitsevana.

    Tomperi 12.1.2023, 13:02

    Miten poikkeaa metsäinvestointi tuoton laksennan osalta muista investoinneista?  ois kiva tietää esimerkiksi pari erilasita metsätilaa kenttäsirkkeli sellutehdas ja vaikkapa tuulimylly,,,

    Timppa 12.1.2023, 13:14

    Talousajattelun erä perusperuste on se, että vain niillä toimenpiteillä on merkityystä,, jotka vaikuttavat tulevaisutteen.  Kaikki raha, mikä on kassasta pois on mennyttä ja oleellista on vain tulevaisutteen vaikuttavat päätökset.  Siksi ero on sillä millaisia vaihtoehtoja tyypillä on.  Metsänomistajalla on kaksi.  Siis se miten hakataan ja hoidetaan.  Voi tietenkin  myydäkin sen aukon, jos sattuu jonkun  hoopon ostajan löytämään.  Se, että jättää aukon hoitamatta ei ole vaihtoehto.  On lainvastaista ja kannattamatonta.

    Ostajalla on  kaksi vaihtoehtoa .  Ostaa vai ei.   Tuntematon tulevaisuus näyttää miten käy.  Joskus hyvin, joskus ei.

    En ole mielestäni muuttanut mitään ajattelussani.  Aina olen kirjoittanut, että on eri asia päättää omistamansa tilan metsien käsittelystä kuin uuden tilan ostamisesta.

Esillä 10 vastausta, 6,761 - 6,770 (kaikkiaan 14,352)
1 2 3 … 676 677 678 … 1 434 1 435 1 436